Strategiana kassavirta

honey-1006972_1280

Kun kokemusta sijoittamisesta on karttunut yli kymmenen vuotta, voisi kuvitella siinä ajassa hionneen itselleen timanttisen sijoitusstrategian. Aloittavan sijoittajan oppirahat on luonnollisesti jo maksettu, mutta omaa syvintä identiteettiä sijoittajana en ole vielä onnistunut löytämään. Olen etsinyt sitä pääsääntöisesti indeksien avulla, toisinaan taas osakepoimijana. Tällä hetkellä tutkin itseäni kassavirtasijoittajan näkökulmasta.

Yleensä kassavirtasijoittaminen on rinnastettu asuntosijoittamiseen. Kassavirtaa kuvastaa sijoitusasunnon vuokratuotot, joita kuukausittain valuu virtana sijoittajan kassaan. Osakesijoittamisessa kassavirtaa edustaa yhtiöiden osingot ja pääoman palautukset, joita voidaan maksaa kuukausittain, kvartaaleittain, puolivuosittain tai vuosittain.

Eikö kassavirtasijoittamisessa ole sitten kyse perinteisestä osinkosijoittamisesta? Vastaus on periaatteessa kyllä. Sen lisäksi, että kassavirtasijoittaminen kuulostaa terminä seksikkäältä, olen työstänyt pääni sisällä näiden kahden välille pari periaatteellista eroa.

Ajatus osinkosijoittamisesta kietoutuu yleensä yhtiön osinkotuottoprosentin ympärille (Osinkotuotto = osakekohtainen osinko / yhtiön osakekurssi). Osinkosijoittajan kiima-aika ajoittuu keväälle (kuten muillakin nisäkkäillä), jolloin talousmedia ottaa kaiken mahdollisen siitä irti. Kiima-aikaan klikkiotsikoiden takaa löytyvät mm. TOP- listat parhaista osingonmaksajista.

Kassavirtasijoittajan ainoana tavoitteena on maksimoida kassavirran kasvu (=osinkovirta) pitkällä aikavälillä. Korkea osinkotuottoprosentti on luonnollisesti yksi osa kokonaisuutta, mutta ei ainoa. Kassavirran kasvattamisen keskiössä on kolme tärkeää komponenttia:

Osakekohtainen osingon kasvu

Kasvava osakekohtainen osinko on yksi tärkeimmistä kasvavan kassavirran komponenteista. Yhtäjaksoisesti 10 vuotta osinkoaan kasvattaneita yrityksiä kutsutaan osinkoaristokraateiksi. Helsingin pörssistä löytyy puolenkymmentä yhtiötä, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan osinkoaan yhtäjaksoisesti kyseisen ajanjakson.

Pohjoismaiden lisäksi kassavirtasijoittajan kannattaa suunnata katseensa rapakon taakse, josta osinkoaristokraatteja löytyy huomattavasti enemmän.

Osakkeiden kappalemäärän kasvattaminen

Toinen tärkeä komponentti on osakkeiden kappalemäärän kasvattaminen salkussa. Koska kassavirran maksimointi ei perustu osakkeen hinnankehitykseen, pörssien reippaat laskupäivät ovat kassavirtasijoittajan onnenpäiviä.

Osakekohtaisen hinnan tippuessa kassavirtasijoittaja pääsee hyötymään tilanteesta kahdesta eri syystä. Ensinnäkin samalla panoksella saa kappalemääräisesti enemmän yhtiön osakkeita, joka kasvattaa salkun osinkovirtaa. Toisekseen halvempi hinta nostaa osakkeen osinkotuottoprosenttia.  

Toisaalta osakkeiden positiivinen hinnankehitys nostaa myös salkun arvoa, siitä huolimatta että kassavirtasijoittamisessa tällä ei ole painoarvoa. Toisin sanoen kassavirtasijoittaja voittaa aina markkinatilanteesta riippumatta.

Osinkojen uudelleen sijoittaminen

Jotta kassavirtasijoittaja saa maksimihyödyn korkoa korolle- efektistä, täytyy kertynyt osinkovirta sijoittaa uudelleen. Sijoittaminen kannattaa fokusoida edelleen kassavirran kasvattamiseen, jolloin salkkuun hankitaan lisää laadukkaiden osingonmaksajien osakkeita. Näin osinkovirtaa kasvattavien osakkeiden kappalemäärä nousee salkussa entisestään.

Sijoitussuunnitelma 2.0

Uskon edelleen akateemiseen tutkimukseen, jonka mukaan yhdeksälle kymmenestä passiivinen indeksisijoittaminen on kaikkein tuottavin sijoitusstrategia. Ja uskon edelleen, että olen itse tuossa joukossa mukana. Mutta koska en tunne strategiaa omakseni, en pysty sitä pitkässä juoksussa toteuttamaan. Tästä syystä en pääse kiinni strategialla saavutettaviin tuotto-odotuksiin.

Ajatukseni nykyisestä sijoitusstrategiasta on jonkinlainen hybridi, jossa kassavirralla on merkittävä osuus suorien osakesijoitusten muodossa. Allokaatiota omaisuuslajien (osakkeet, indeksit, vertaislainat, käteinen) välillä en halua lyödä lukkoon, mutta tavoite on olla markkinoilla joku kaunis päivä lähes 100%:n painolla.

Ostopaikkoja odotellessa käteisen osuus on noin 30% salkusta.