Velkakello

old-house-2803804_1920

Kun aloin kirjoittamaan tätä kappaletta, Suomen valtion velka oli 106 842 711 608 euroa, kertoi velkakello. Suomen valtion junaa ajetaan kohti konkurssia, eikä meiltä löydy vaihdemiestä, joka kääntäisi veturin toiselle raiteelle. Koska harvoja Suomen valtion kohtalo kiinnostaa ja se on joka tapauksessa isomman kädessä, pysytään edelleen pienemmässä mittakaavassa.

Julkivelka

Aloin eräänä arkiaamuna työmatkalla muistelemaan vanhoja aikoja ennen finanssikriisiä. Muistelon pani alulle Kim Sainio, joka niin ikään muisteli Radio Rockin aamuohjelmassa kymmenen vuoden takaisia asuntolainaneuvotteluita. Kuuleman mukaan Kim puolisoineen olivat nöyrästi pyytäneet 450 000 euron lainaa, mutta pankin puolelta lainasummaksi oli ehdotettu 650 000 euroa.

Minulla oli vuoden 2007 omista asuntolainaneuvotteluista saman suuntaisia muistoja. Pankissa ihmeteltiin ensimmäisenä 121 neliöisen, kolmihenkisen perheen uudisasunnon pientä kokoa. Tämän jälkeen ihmeteltiin vaatimatonta 165 00 euron lainasummaa, johon  ehdotettiin varmuuden vuoksi ”muutaman kympin” toleranssia mahdollista auton vaihto tarvetta tai tulevia remontteja silmällä pitäen.

Asia mikä esti minun, Kimin ja monen muun suomalaisen kärventymisen velkahelvetissä, ei välttämättä ollut kylmähermoisuus lainaneuvotteluissa, joissa rahalaitoksen puolelta oltiin valmiita myöntämään lainaa niin paljon kuin kehtasi pyytää, vaan unelmien ostajan pelasti vuoden 2008 finanssikriisi, jonka seurauksena korkotaso romahti ainakin seuraavaksi vuosikymmeneksi.

Piilovelka

Suomalaisten kotitalouksien velkakello on pyörinyt reippaasti myötäpäivään jo vuodesta 1997. Vuonna -97 kotitalouksilla oli velkaa käytettävissä olevista tuloista noin 60%. Vuoden 2017 lopussa velka on kasvanut 129 prosenttiin. Valtion velan kasvun kulmakerroin on omaa luokkaansa, mutta kotitaloudet sinnittelevät kisassa hienosti mukana.

Kotitalouksien velat koostuvat pääsääntöisesti asuntovelasta, luottokortti- ja osamaksuvelasta sekä kulutusluotoista. Näistä asuntovelka näyttäytyy luonnollisesti suurimpana euromääräisenä lohkona piirakassa. Taloyhtiölainat ovat pullataikina, joita tilastokeskuksen laskelmissa ei huomioida. Taloyhtiölainat onkin lanseerattu julkisuudessa piilovelaksi.

Taloyhtiölainojen kasvuvauhti on ollut sitä luokkaa, että se pysyy kohta valtion velan mukana. Piilovelan kokonaissumma on noussut edellisen seitsemän vuoden aikana kymmenellä miljardilla liki 17 miljardiin euroon.

Pommivelka

Samalla kun kotitaloudet ottavat vasemmalla kädellä lisää velkaa, oikealla kädellä kulutetaan enemmän kuin tienataan. Kotitalouksien säästämisaste on ollut jo parin vuoden ajan negatiivinen.

Trendin huipulla kuluttaja ei  huomisesta huolehdi. Jos naapurin Pekalla on siihen varaa, täytyy olla kaikilla muillakin, riippumatta kuinka kalliilla asuntolainalla tai kulutusluotolla se on hankittu. Harvalla tulee mieleen keventää velkataakkaa silloin, kun siihen olisi taloudellisia edellytyksiä.

Sen sijaan rakennusyhtiöt ja rahalaitokset ovat kilvan keksineet tapoja (taloyhtiö- ja asuntolainojen lyhennysvapaat), joilla lainan lyhennystä voi siirtää aikaan, jossa korot ovat korkeammalla tasolla ja lainoille saa paremman katteen. Moni velkavanki on ottanut nämä uudistukset ilolla vastaan.

Muutaman vuoden sisällä näemme todennäköisesti epätoivoisia tilanteita, jolloin korot ovat nousseet normaalitasolle ja taloyhtiölainojen lyhennykset iskevät päälle täysimääräisinä. Tämä nostaa rahoitusvastikkeita pahimmillaan useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa.

Kustannusten nousu tuntuu luonnollisesti kaikissa lainaerissä. Niinpä kotitalouksilla, joilla on lainaa vähän sinne tänne, istuvat vaikeuksien vuoristoradalla ensimmäisessä vaunussa.

Tätä viimeistä kappaletta kirjoittaessa valtion velka on kasvanut reilussa parissa tunnissa lähes puoli miljoonaa (474 912) euroa.