Elä enemmän, vippaa vähemmän

banknote-15628_1280

En tiedä onko monella muulla vastaavaa ongelmaa työmatkaliikenteessä. Ajan autolla töihin ja kuuntelen radiosta suosikkiohjelmaani. Kesken kaiken, täysin varoittamatta, eetteristä hyökkää todella huono radiomainos. Mainos on joko niin nolosti tehty, että myötähäpeän vuoksi joudun vaihtamaan kanavaa tai mainoksen sisältö on kerta kaikkiaan niin raivostuttava.

Lainaa harkittuihin hankintoihin

Eräs monista sisällöltään raivostuttava mainos (enkä tarkoita kotimaisilla kengillä – kampanjaa, vaikka luokattoman huono onkin) kertoo, kuinka pariskunta ensin sisustaa kalliilla kulutusluotolla kotinsa ja kun homma viimein saatu valmiiksi, mielessä onkin jo ulkomaanmatka, joka yllätys yllätys, tietenkin rahoitetaan saman luottolaitoksen kalliilla kulutusluotolla.

Periaatteessa mainos on harmiton, jos kuuntelijan reaktio on vastaavanlainen kuin allekirjoittaneella tai jos ymmärtää sen huonona huumorina. Pelottavaa sen sijaan on, jos kuuntelija ottaa mainoksen sanoman tosissaan, että asunnon sisustaminen ja ulkomaanmatkan rahoittaminen kulutusluotolla on ihan normaalia ja järkevää toimintaa.

Helpotusta arkeen

Normaalissa liberaalissa markkinataloudessa on selvää, että kaikilla yrityksillä on oikeus ja jopa velvollisuus tuottaa arvonnousua liiketoiminnassa, niin kauan kuin toimitaan lain sallimissa rajoissa.

Kun liiketoiminnassa mennään eettisesti harmaalle alueelle, on omistajalla ja asiakkaalla mahdollisuus vaikuttaa (esimerkiksi jaloillaan) yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Eettisesti vaikeimmissa tapauksissa, mistä pikavippifirmat käyvät loistavana esimerkkinä, tarvitaan sääntelyä, koska näiden yritysten strategiassa ei ole kohtaa “eettisesti kestävät periaatteet liiketoiminnassa”.

Valtiovallan puolelta pikavippien suitsemiseen säädettiin 2013 laki, joka toi 50% korkokaton alle 2000 euron vipeille. Viidenkymmenen prosentin ”tuotto” oli pikavippiyhtiöille liian vähän, joten alle 2000 euron lainat unohdettiin pian ja tarjolle tuotiin mahdollisuus orjuuttaa itsensä isommalla, yli 2000 euron kertasummalla. Nyt muutaman vuoden testiajon perusteella, hallitus on tuomassa korkokaton myös yli 2000 euron lainoihin.

Elä enemmän

Olisin voinut tämän kertaiseen artikkeliin linkittää kymmeniä uutisia, joissa talouden asiatuntijat ovat huolissaan suomalaisten, varsinkin nuorten velkaantumisesta kulutusluotoilla. Ongelma on yhteiskunnan kannalta ongelmallinen, mutta pahimmat niistä heijastuvat suoraan niiden kanssa painiviin yksilöihin.

Nuorten (ja vähän vanhempienkin) on vaikea ymmärtää millaisiin mittasuhteisiin ongelmat voivat kulutusluottojen kanssa kasvaa. Viidenkymmenen prosentin lainakorko on vielä pientä verrattuna siihen, kuinka suureksi summaksi muutaman kympin maksamaton puhelinlasku voi nousta, kun se on käynyt koko myllyn läpi ensimmäisestä maksumuistutuksesta ulosottoon.

Luottoa elämään

Kaikkien luottoyhtiöiden kampanjoissa, jotka tarjoavat kallista kulutusluottoa ilman vakuuksia, mantra on aina samankaltainen: miksi siirtää jotain mielitekoa tulevaisuuteen, kun nautinto odottaa muutaman hiiren klikkauksen takana.

Yksi hyvä keino on pysähtyä mieliteon äärellä ja laskea mielessään, kuinka pitkäksi aikaa orjuuttaa itsensä tekemään työtä, jotta mieliteon tuloksena synnytetty velka on kuoletettu korkoineen. Monesti tämä aika käy odottavalle yllättävän pitkäksi.

Orjuuttavan kulutusluoton sijaan kannattaa huijata säästämään kohdetta varten erilaisilla automaatioilla. Tällöin mieliteon saa hetkeksi siirrettyä mielestään ja aika näyttää olisiko se ollut hyvä sijoitus. Jos säästösumman kasaamisen jälkeen hankinta tuntuu vielä hyvältä idealta, se varmasti on myös sitä.

Tyytyväisyystakuu

Kannattaa muistaa, että kuluttamisella on taustalla psykologinen ulottuvuus, laaja spektri erilaisia tunteita ja haluja. Ihmiset vippifirmojen mainoskampanjoiden takana osaavat hommansa – nostattaa tunteita, mielihaluja ja se on heidän tehtävä.

Joskus sen sijaan ihmettelen, miksi uskottavien bloggareiden sivuilla vilkkuu luottoyhtiöiden valomainoksia samalla, kun niiden sisältö kertoo säästämisestä, sijoittamisesta ja vaurastumisesta. Todella harvoin nämä asiat mahtuvat kaikki yhtä aikaa samaan kappaleeseen.

Varhaiseen eläköitymiseen ja vaurastumiseen kuuluu ilman muuta lisätulojen hankkiminen, mutta kannattaa miettiä onko velkaorjuuden edistäminen ja oman uskottavuuden koetteleminen muutaman lisäeuron arvoista.

 

Mammuttimaiset säästövinkit

coins-2732951_1280

Kun perinteiset iltapäivälehtien säästövinkit on koluttu läpi ja kovasta työstä huolimatta säästetyt eurot jäävät muutamiin kymppeihin, on aika ottaa järeämmät keinot käyttöön. Säästäminen voi nimittäin turhauttaa, jos tulokset eivät näy arjessa muuten kuin verenpaineen nousuna. 

Kokosin tähän artikkeliin muutaman radikaalin säästövinkin, joilla on todellista vaikutusta, ja jotka saattavat myös nostaa verenpainetta – tosin muista, kuin edellä mainitusta syystä.

Tupakointi

Aloitetaan helpoimmasta, koskien nopeasti harventuvaa joukkoa, jotka vielä tupakoivat. Tupakoitsijat ovat siitä onnellisessa asemassa, että millään muulla ryhmällä ei ole niin tehokasta keinoa säästää satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa parantamalla omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Jos koskaan, niin varsinkaan nykyään on mahdotonta löytää tupakoinnille yhtään järkevää syytä. Tupakoinnin vaarat ovat nykyään hyvin tiedossa, siitä on tehty järkyttävän kallista ja tupakoitsijat on ajettu yhteiskunnassa sosiaalisesti ahtaalle – tupakkakopin perälle.

Sen lisäksi että vapaaehtoisesti pilaa oman terveytensä, kuuden euron päivittäisellä tupakka-askiannoksella köyhtyy vuodessa 2190 euroa ja hinnan suhteen suunta on jyrkästi edelleen yläviistoon.

Itse lopetin säännöllisen tupakoinnin jo vuonna 1998, joka harmittaa vain syystä etten tehnyt sitä heti ensimmäisten teinivuosien kokeilujen jälkeen.

Kirkollisvero

Valtion näkökulmasta kotimaisessa veroparatiisissa ei juuri ole vapaaehtoisia veroja. Kirkollisvero on lienee lajissaan ainoa vero, jonka suorittamisesta kansalainen voi itse päättää. Jos kirkosta eroaa, vuodessa 3000 euron kuukausituloilla säästö on Jyväskylän seurakunnan alueella vuodessa 435 euroa, kun vahvistettu veroprosentti vuodelle 2017 on 1,45%.

Kirkkoon kuuluminen on monelle kaikkea muuta taloudellinen kysymys, vaikka kuulumattomuus saattaa hyvinkin olla. Omalla kohdalla ainoa hyvä syy kirkkoon kuulumiselle olisi kirkon harjoittama hyväntekeväisyystoiminta.

Laskentatavasta vähän riippuen, kirkon budjetista vain noin 10% voidaan laskea kuluvan hyväntekeväisyyteen. Tähän on laskettu mukaan myös diakoniatyö, joka voi luonteeltaan olla myös hengellisen agendan levittämistä.

Olen ratkaissut omantunnon ongelman niin, että sijoitan vuodessa vähintään 10% osuuden kuvitellusta kirkollisveroni määrästä, itse valitsemaani hyväntekeväisyyskohteeseen. Pyrin myös nostamaan joka vuosi kuukausilahjoituksen määrää.

Tällä hetkellä summa vastaa jo 25% vuotuisesta kirkollisveron määrästä. Kohteen olen valinnut niin ettei sen taustalla ole mitään uskonnollista tai poliittista toimintaa, se puhuttelee minua, ja että sijoitetusta summasta menee suurin osa itse toimintaan.

Ay- jäsenyys

Moni toivoo saavansa ay- jäsenyydestä sekä henkilökohtaista, että kollektiivista hyötyä. Kollektiivinen hyöty tarkoittaa etua, joka saavutetaan kun isolla porukalla tapellaan pahoja työnantajia vastaan ja sen pitäisi näkyä palkansaajan työehdoissa ja tilinauhassa.

Nykyään isossa mittakaavassa tämä ei ole enää niin yksinkertaista ja ay- liikkeen kaivautuminen syvemmälle poteroon, josta hädän tullen on mahdollista lirauttaa vain omille kintuille, ei kuulosta korviini välttämättä järkevältä toiminnalta, vaikka palkansaajapuolella olenkin.

Vielä aikana jolloin kuuluin liittoon, eteeni tuli parikin konkreettista tilannetta, jolloin liitosta ei ollut apua asioiden hoidossa, vaan pääsin toivottuun lopputulokseen neuvottelemalla työnantajani kanssa.

Toinen syy monelle kuulua liittoon on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyyden iskiessä omalle kohdalle. Nykyäänkin vielä monelle tulee yllätyksenä, ettei oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan edellytä liittoon kuulumista, riittää kun olet jonkun työttömyyskassan jäsen.

Ero ammattiliitosta säästää JHL:n entiselle jäsenelle on 3000 euron kuukausituloilla 414 euroa vuodessa, kun liiton kokonaisjäsenmaksu on 1,38€ bruttopalkasta. Jos sen sijaan vaihtaa ay- jäsenyyden työttömyyskassan jäsenyyteen, täytyy säästösummasta tietysti vähentää kassan jäsenmaksu, joka on halvimmillaan vain murto-osa liiton jäsenyydestä.

Työpaikkalounas

Työpaikkaruokala (tai bensa-aseman lounasruokala) on ilman muuta helppo paikka tyydyttää päivittäistä energian tarvetta lounaan muodossa, mutta ei välttämättä järkevin.

Voisi kuvitella, että työpaikkaruokalan lounaan hinnalla saa paikasta riippumatta laadukasta ravintoa. Valitettavasti monesti tilanne on, että tarjolla on paljon ravintoköyhää tarjottavaa ja jos laarissa sattuu olemaan jotain arvokkaampaa, sen annostelua on rajoitettu. 

Maksetussa lounaassa on vielä se ikävä puoli, kun sen saa eteensä, silloin täytyy syödä koko rahan edestä. Näin tulee helposti mätettyä turhia kaloreita, jotka nopeasti alkavat väsyttämään verensokerin heiluessa ja vähän hitaammin, mutta varmasti, vaikutus alkaa näkymään myös vyötäröllä.

Työajalla nautittavan lounaan hinta vaihtelee, mutta kohtuullisella 7,50 euron annoksella vuosikustannukseksi kertyy 1732 euroa, jos keskimäärin vuodessa on 231 työpäivää. 

Missään nimessä lounasta ei pidä korvata markettien valmisruoalla, jolloin mennään vain syvemmälle metsään, vaan hyvänä vaihtoehtona ovat omat eväät. Puoleen hintaan aiemmasta esimerkistä valmistaa helposti itselleen terveellisen lounassalaatin. Loistavaa tässä kaikessa on, että laadukkaamman, kevyen lounaan ansiosta säästää 866 euroa vuodessa ja todennäköisesti vielä useita senttejä vyötäröltä.

Hygge onkin ilmaista

men-2425121_1280.jpg

Jyväskylässä on parhaillaan käynnissä perjantaina alkaneet Hygge- messut. Hygge on uudehko tanskalaislähtöinen muotitermi, jonka filosofian takaa löytyy henkilökohtainen hyvinvointi ja onnellinen elämä.

Minulla on ollut ennakkoluuloja hyggeilyä kohtaan. Hyggestä mieleeni tulevat kauniit kuvat, kauniista ihmisistä hintavissa norjalaisneuleissaan, nauttimassa kiireettömästä aamusta BoConceptin nahkasohvalla, omista pavuista keitetyn luomuespresson tuoksun keskellä merinovillasukat jalassa.

Onneksi luin tänä(kin) aamuna keskisuomalaiseni, jossa kerrottiin ettei Hyggen parhaisiin asioihin tarvita isoja summia rahaa. Hyggeilyssä korostetaan elämän yksinkertaisia arkisia nautintoja, kuten kiireettömyyttä, mukavuutta, rentoutumista ja lempeyttä. Hygge voi olla kotoilua tai kävelyä järven rannalla.

Huomasin että tietämättäni oma elämäni koostuu suurelta osin Hyggeilystä. Minun ei siis tarvitsekaan lähteä messujen hälinään etsimään omaa Hyggeäni – kotoilemalla säästän samalla sievoisen summan rahaa.

PS. Kävin aamulla Luonetjärven syksyisissä rantamaisemissa lenkin. Istuessani märälle puiston penkille nauttimaan kauniista järvimaisemasta, mieleeni tuli lämmitettävä Goretex istuma-alusta, hetkellä kun vesi iskeytyi läpi halvoista tuulihousuistani.

IMG_20171001_090401_118.jpg

Viesti Suomen nuorille

streetwear-1657192_1280

Jos olet 30- kymppinen tai reilusti alle, voit jatkaa tyytyväisenä lukemista. Tätä vanhemmat voivat tehdä sen omalla vastuullaan, sillä harmitus tulee kasvamaan samassa suhteessa kun mittariin on tullut kilometrejä. Toisaalta omat lapset saattavat olla vanhemmille uusi kaivattu mahdollisuus, ainakin saattaa tärkeä viesti perille.

Nuorisolla on varmasti sata erilaista syytä elää (ainakin omasta mielestään) parempaa elämää, kuin ikäloput vanhempansa. Menemättä syvemmälle näihin muihin, käsittelen tässä artikkelissa nuoren ehdotonta etulyöntiasemaa, joka on vaurastumisen näkökulmasta valtava etu verrattuna kirjoittajan kaltaiseen nelivitoseen vanhukseen – nimittäin odotettavissa olevat elinaika.

Toteutuessaan pitkä elinaika tarkoittaa pitkää sijoitusaikaa, jonka ansiosta korkoa korolle- efekti pääsee aikajanan loppupäässä kasvattamaan sijoitustuottoja kumulatiivisesti. Pitkän sijoitushorisontin ansiosta nuori pystyy myös ottamaan enemmän riskiä kuin ikääntyneempi säästäjä.

Vaurauteen ei tarvita miljoonia

Vaurastuminen voi tarkoittaa eri asioita näkökulmasta riippuen. Vaurastuminen ei välttämättä tarkoita miljoonien eurojen omaisuutta, vaan enemmänkin positiivista ylipainoa liittyen omaan talouteen. Jollekin kymppitonni saattaa olla vaurautta, siinä missä toiselle mikään määrä rahaa ei pysty tuomaan vaurauden tunnetta.

Vaurauden voi nähdä myös henkisenä pääomana, jonka ansiosta ymmärtää, että onnellisen, tasapainoisen elämän voi saavuttaa hyvin pienelläkin ominaisuudella. Nimittäin vaatimatonkin varallisuus tuo mukanaan annoksen taloudellista riippumattomuutta, jonka ansiosta voi tuntea vapautta tai antaa mahdollisuuden tarjota sitä jollekin toiselle. Todellinen vauraus näkyy henkisenä tilana omien korvien välissä, ei isoina numeroina pankkitilillä.

Vaurastuminen ei ole vaikeaa

Tämän jälkeen voidaan todeta, ettei vaurastuminen olekaan vaikeaa. Se on nuorelle henkilölle itse asiassa hyvin helppoa, sillä varauksella, että on jonkin verran tuloja ja hoitanut raha-asiansa kohtuullisen hyvin. Pikavippikierteen pohjalta saattaa olla vaikeaa ponnistaa ylös vaurauteen, mutta ei se mahdotonta ole. Monille pahasti velkaantuneille pääseminen henkilökohtaiseen nollatulokseen on sinällään jo vaurautta.

Vaurastumiseen on yksinkertainen kaava, jossa säästämisellä ja sijoittamisella on keskeinen osa. Vaurastumisessa korkoa korolle on kuin lumipalloefekti – laitetaan pieni pallo pyörimään rinnettä alas, niin notkossa se on kasvanut jäätävän kokoiseksi möykyksi. Siinä kohtaa missä kaltaisellani vanhuksella rinne loppuu auttamattomasti kesken, nuorena aloittaneen korkoa korolle- efekti alkaa vasta todella tekemään työtä vaurastumisen eteen.

Henkisen vaurastumisen prosessiin kuuluu yleensä ilmiö, jota voisi kutsua negatiiviseksi elämäntapainflaatioksi. Kun ymmärtää, että vähemmällä tavaramäärällä on mahdollista löytää elämään sisältöä, ei jatkuva uusien nautintojen etsiminen kuluttamalla tuokaan entisen kaltaista tyydytystä. Tämän jälkeen positiivinen kierre on valmis, kun varoja jää kulutuksesta yli poikimaan lisää vaurautta.

Miten vaurastuminen käytännössä tapahtuu?

Vaurastumisen keskiössä on positiivinen kassavirta, jonka ylimääräinen osa sijoitetaan järkeviin sijoitustuotteisiin. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa tulot ovat suuremmat kuin menot ja näin syntyy pakostakin positiivinen kassavirtakierre.

Säästämisessä ja menojen karsimisessa ei kannata mennä liiallisuuksiin, muuten pitkä tie vaurastumiseen saattaa osoittautua liian kapeaksi ja kuoppaiseksi. Rahaa täytyy jäädä myös normaaliin elämiseen ja arjen iloista nauttimiseen. Tinkiminen kannattaa aloittaa turhista luksustuotteista tai sen kaltaisista, menoista, jotka eivät pitkällä tähtäimellä tuo lisää hyvinvointia.

Säästämisestä kannattaa tehdä pakotettua ja automaattista. Hyvä idea on laittaa jokaisesta kuukausittaisesta nettotulosta (palkka, opintotuki) automaattisesti muutama prosentti sivuun, hetkellä kun se kilahtaa omalle tilille. Kun vuosien kuluessa nettotulot kasvaa, kannattaa myös säästöprosenttia hilata sitä mukaan ylöspäin.

Esimerkkilaskelma

Alla oleva esimerkkilaskelma on tehty maltillisella suunnitelmalla. Esimerkissä henkilö aloittaa säästämisen 20- vuotiaana ja suunniteltu sijoitusaika on 45- vuotta. Nettotulojen kasvaessa, myös kuukausittaista säästösummaa kasvatetaan maltillisesti, kuitenkin niin ettei se ylitä missään vaiheessa neljää prosenttia nettotuloista. Tämän ei pitäisi olla palkkatuloista nauttivalle mahdoton tehtävä.

Tällä laskemalla varallisuutta on kertynyt 45- vuodessa 143523 euroa, jonka lasken omalla mittapuulla jo kohtuullisen isoksi varallisuudeksi. Jos säästöprosentti tuplataan laskelmassa, tuplaantuu myös varallisuus 287046 euroon.

Tietenkään päällimmäisenä ajatuksena ei välttämättä ole säästää hamaan loppuun asti, vaan luoda taloudellista puskuria elämän eri vaiheisiin. Parin kymmen tuhannen euron puskurirahasto keski-iän kynnyksellä saattaa olla se tarvittava pelastusrengas, kun henkilökohtaisessa taloudessa tulee eteen heikompi vaihe.

Nuoren henkilön säästösuunnitelma 45 vuotta, korko 7% pa.
Ikä Nettotulot Säästö Säästö% Säästösumma
20-25 1700/kk 20/kk 1,2% 1432
25-30 1800/kk 30/kk 1,7% 4156
30-35 1900/kk 40/kk 2,1% 8693
35-40 2000/kk 50/kk 2,5% 15773
40-45 2100/kk 60/kk 2,9% 26418
45-50 2200/kk 70/kk 3,2% 42065
50-55 2300/kk 80/kk 3,5% 64726
55-60 2400/kk 90/kk 3,8% 97225
60-65 2500/kk 100/kk 4,0% 143523

Miksi kaikki eivät vaurastu?

Monille nuorille säästäminen ja sijoittaminen saattaa olla vierasta, jos vanhemmilta saatu malli ei tue tätä ajattelua. Vanhemman polven edustajille sijoittaminen saattaa näyttäytyä jopa häpeälliseltä, elitistiseltä porvarien touhulta.

Nuorisokulttuurissa kuluttamisella on myös ollut huomattavasti enemmän kaikupohjaa kuin säästämisellä ja sijoittamisella. Tästä yrittää pitää kiinni tehokas markkinointi, jonka tarkoituksena on luoda positiivisia mielikuvia erilaisten tavaroiden ihanuudesta ja tarpeellisuudesta. Vanhemmilla on tässäkin roolimallin paikka – hyvässä ja pahassa.

Onneksi asenteet ja mielikuvat vaurastumisen suhteen ovat nuorten keskuudessa muuttumassa. Loppupelissä kyse on kuitenkin vain arvovalinnasta – haluaako tuhlata hetken mielitekoihin vai vaurastua pitkäjänteisesti. Vaurastumisesta on tulossa uusi taitolaji, josta moni nuori saa olla vielä vanhempana ylpeä.

Sijoitussuunnitelma

compass-1753659_1280

Aikoinaan tuli opittua kantapään kautta, että pitkäaikainen järkevä sijoittaminen tarvitsee aina tuekseen sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelma määrittelee, millaisia olemme sijoittajina ja pitää meidän haasteista huolimatta valitulla tiellä.

Sijoitussuunnitelman pitää sijoittajan katseen oikeissa asioissa vallitsevasta markkinatilanteesta huolimatta. Yksi suurimmista vaaroista sijoittajan menestymisen tiellä ovat tunteet. Tunteet ovat myrkkyä pitkäjänteisessä sijoittamisessa ja niitä on hyvä yrittää hallita sijoitussuunnitelmalla. Voin tunnustaa, että omien tunteiden kurissa pitäminen sijoitusmarkkinoilla on äärimmäisen vaikeaa hyvästä sijoitussuunnitelmasta huolimatta.

Oma riskiprofiili

Jokaisen sijoittajan on syytä määritellä oma riskiprofiili sijoitussuunnitelmaan. Sijoittamisessa riski ja tuotto-odotus kulkevat aina käsi kädessä. Mitä suurempaa riskiä haluaa ottaa, sen suurempaa tuottoa voi odottaa. Riskiä on helpompi ottaa jos markkinat ovat nousseet pitkään, ja tuntuu että kaikki vuolevat pörssissä kultaa. Riskiprofiili täytyy kartoittaa vallitsevasta markkinatilanteesta huolimatta mahdollisimman totuuden mukaiseksi. Suunnitelman täytyy toimia myös siinä tilanteessa, kun markkinat ovat reilussa pudotuksessa.

Sijoitusaika

Säästäjällä voi olla ennakkoon suunniteltu sijoitusaika (esimerkiksi 5 vuotta). Tällöin sijoitusaika määrittelee osaltaan sijoitussalkun riskiprofiilia. Jotain kuvaa sijoitusinstrumentin suositellusta sijoitusajasta saa rahastojen kohdalla avaintietoesitteestä. Yleisesti suorille osakesijoituksille suositellaan yli 7 vuoden sijoitusaikaa.

Oma sijoitussuunnitelmani ajan suhteen on “ikuisuus”, joka tarkoittaa, että en ole tarkkaa sijoitusaikaa etukäteen määritellyt. Tämä juontaa juurensa omista syistäni säästää. Jos säästää tulevaisuuden varalle, loppuu se siihen kun paha (tai hyvä) päivä tulee ja sijoitusvarallisuus otetaan käyttöön. Tämän takia minulle on tärkeää, että sijoitukseni ovat likvideissä varoissa eli ne ovat tarpeen vaatiessa helposti muutettavissa käteiseksi.

Allokaatio

Allokaatio näyttelee tärkeää osaa sijoittajan riskiprofiilin määrittelyssä. Allokaatio tarkoittaa sijoitusten jakamista eri omaisuuslajeihin. Omaisuuslajeja voivat olla esimerkiksi osakkeet, korkosijoitukset, asunnot, metsä, jne. Omaisuuslajit jaetaan pienempiin osiin eri sijoitusinstrumentteihin. Osakkeet voidaan jakaa esimerkiksi suoriin osakesijoituksiin, osakeindeksirahastoihin tai ETF- rahastoihin. Käteinen voidaan jakaa pankkitilillä makaavaan käteiseen tai lyhyen korot rahastoihin.

Esimerkki sijoitussalkun allokaatiosta:

Osakkeet / osakerahastot 70%

Korkorahastot 20%

Käteinen 10%

Odotettavissa oleva sijoitusaika vaikuttaa allokaatioon ja sitä kautta myös riskiprofiiliin. Jos sijoitusaika on pitkä, voidaan allokaatiossa painottaa osakesijoituksia. Jos taas sijoitusaika on rajallinen, kannattaa painottaa korkosijoituksia. Kun ihminen vanhenee, odotettavissa oleva sijoitusaika luonnollisesti lyhenee.

Nyrkkisäännöksi esitetään yleisesti, että osakepainoprosentti olisi 100 – oma ikä. Esimerkiksi parikymppiselle osakepaino olisi noin 80%, kun taas kuusikymppiselle noin 40%. Mutta tämä on enemmän makuasia, riippuen sijoittajan riskinottohalukkuudesta. Mielestäni parikymppinen voi sijoittaa huoletta täydellä osakepainolla, jos sijoitusaika on tarpeeksi pitkä ja sivussa on jonkinlainen hätävara käteisen muodossa.

Kun allokaatio vastaa omaa riskiprofiilia, mietitään millä sijoitusinstrumenteilla haluttu allokaatio toteutetaan. Kun tutkii nykyistä sijoitustuotteiden tarjontaa, menee helposti päästään pyörälle. On suoria osakesijoituksia, osakeindeksejä, pitkän- ja lyhyen koron rahastoa, raaka-aine- ja asuntorahastoa, warrantia, turbowarranttia, optiota, ETF:ää ja nämäkin ovat vasta jäävuoren huippu.

Menestyäkseen pitkäjänteinen sijoittaja ei tarvitse monimutkaisia instrumentteja salkkuunsa, vaan monesti yksinkertaisuus tuo parempia tuloksia.

Muista hajauttaminen

Sanotaan että hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Hajauttamisella tarkoitetaan yksinkertaisesti riskien hallintaa sijoitussalkussa. Hajautusta voidaan tehdä mm. maantieteellisesti, ajallisesti, määrällisesti, omaisuusluokissa, toimialoilla. Jokainen voi miettiä omista lähtökohdistaan mitä asioita haluaa hajauttamisessa painottaa.

Salkun tasapainottaminen

Koska sijoitussalkun arvo määritellään päivittäin, allokaatio ei pitkässä juoksussa pysy tavoitteessaan. Osakeindeksien noustessa pitkään, kohoaa myös osakkeiden osuus sijoitussalkussa. Salkkua täytyy siis välillä tasapainottaa, ja sen voi tehdä joko ostojen tai myyntien avulla. Hyvä sijoitussuunnitelma pitää sisällään myös suunnitelman salkun tasapainottamisesta.

Suosittelen tasapainottamaan salkkua pääsääntöisesti ostojen avulla. Tämä tapahtuu niin, että ostetaan salkkuun lisää instrumenttia, joka on jäänyt allokaatiossa tavoitteesta jälkeen. Jos esimerkiksi osakepaino on noussut salkussa ja korkojen osuus on laskenut, niin ostetaan lisää korkoinstrumenttia. Tällöin korkojen osuus salkussa nousee suhteessa muihin omaisuuslajeihin. Tiettyyn ajanjaksoon perustuva osto-ohjelma on hyvä tapa pitää sijoitussalkun allokaatio tavoitteessaan ja samalla ajallinen hajauttaminen on kunnossa.

 

Mikään yllä esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.

Erilaiset kassavirtamallit

mood-1335737_1280.jpg

Kassavirtamallit kuvaavat hyvin missä tilanteessa olemme oman talouden hoidossa. Kassavirta näyttäytyy luonnollisesti eri tavalla riippuen henkilön elämäntilanteesta ja arvoista. Kassavirtaa kannattaa tutkia, sillä se lisää ymmärrystä omasta taloudesta ja antaa tärkeää tietoa mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää. Selvitän tässä artikkelissa kassavirran olemusta muutaman yksinkertaisen mallin avulla.

Nuoren tyypillinen kassavirtamalli

Työuraansa aloittelevan nuoren kassavirtamallissa varallisuuden ja velkojen osuus on vähäinen. Kun palkka tai opintotuki ilmestyy tilille, se häipyy vähin äänin menojen kautta ulos. Tämä on siinä mielessä neutraali malli, että rahat riittävät elämiseen, vaikka mitään ei jää säästöön. Haasteellisempi versio tästä on malli, jossa elämiseen ja kuluttamiseen liittyviä menoja joudutaan rahoittamaan kulutusluotoilla. Tällöin lainoihin liittyvien kulujen ansiosta menot lisääntyvät entisestään.

Keskituloisen perinteinen kassavirtamalli

Kassavirtamalli
Erilaiset kassavirtamallit

Keski-iässä työura yleensä vakiintuu ja tulojakin alkaa kertyä enemmän. Monesti käy myös niin, että menot kasvavat samassa suhteessa. Velkaa otetaan enemmän isompaa asuntoa, uudempaa autoa varten, ja arki kyllästetään luksustuotteilla.

Ongelma on tässä mallissa sama kuin edellisessä. Kassavirta mitä saadaan tuloina sisään, menee liukuen toisesta päästä ulos sekä tilanne, jossa menot eivät tasapainossa tuloihin nähden ja niitä rahoitetaan ylimääräisillä kulutusluotoilla.

Tyypillistä tähän elämäntilanteeseen on kasvava elämäntapainflaatio, joka ei anna oravanpyörässä sinnittelevälle mahdollisuutta vaurastua positiivisen kassavirran avulla.

Kehittyneempi kassavirtamalli

Vaikka moni (itseni mukaan lukien) laskee oman velkarahalla hankitun asunnon varallisuudeksi, se ei yleensä tuota positiivista kassavirtaa, vaan pelkkiä menoja.

Kehittyneessä kassavirtamallissa osa sisään tulevista tuloista ohjataan suoraan säästöön tai sijoituksiin. Tällöin sijoitukset kerryttää varallisuutta, jonka ansiosta voidaan saada kokonaan uutta positiivista kassavirtaa. Kun uudesta kassavirrasta syntyneet tulot ohjataan uudelleen sijoitettavaksi, syntyy positiivinen kassavirtakierre.

Tämän mallin extreme- versiossa voidaan uutta kassavirtaa tuottavan varallisuuden hankkimisessa käyttää apuna velkavipua. Tällöin otetaan lainaa esimerkiksi sijoitusasuntoa tai osakkeiden hankintaa varten. Velkavivun ansiosta riskit sijoitusvarallisuutta kohtaan kasvavat sen määrästä ja laadusta riippuen, mutta mahdollisuus hyviin tuottoihin ja nopeampaan vaurastumiseen kasvaa samassa suhteessa. Velkavivun käytössä kannattaa olla joka tapauksessa varovainen.

Oma kassavirta

Tällä hetkellä oma kassavirtani on kehittyneemmän mallin mukainen. Ohjaan nettotuloistani 10 – 15% suoraan sijoitusvarallisuuteen. Suorista osakesijoituksista tulee vuosittain osinkoja, jotka sijoitan aina uudelleen. En käytä toistaiseksi velkavipua sijoitusvarallisuuden kasvattamiseen. Periaatteessa asuntosijoittaminen kiinnostaa, mutta kynnys heittäytyä siihen on ollut toistaiseksi liian korkea. Jos tulevaisuudessa osakemarkkinoilla tulee eteen vivutettava tilanne, saatan kokeilla sijoitusluottoa pienellä panoksella rahan hinnasta ja markkinatilanteesta riippuen.

Yksinkertaisesti paras sijoitusneuvo

cropped-money-2696234_1920.jpg

Oletko tilanteessa jossa haluaisit sijoittaa osan tuloista tai säästöistä, mutta ongelmana on, ettei sijoittaminen aiheena kiinnosta yhtään? Voit onnitella itseäsi, sillä juuri sinun kaltainen passiivinen sijoittaja pärjää osakemarkkinoilla oikein hyvin. Tässä artikkelissa kerron vinkin kuinka pääset sijoittamisessa alkuun ja sen jälkeen voit hyvillä mielin unohtaa koko asian.

Muutama tuttu on kysynyt minulta joskus vinkkejä säästämiseen ja sijoittamiseen, kun tietävät että olen aiheeseen sotkeutunut. En halua antaa suoria ehdotuksia osakeostoja varten, mutta olen jakanut muutamalle tutulle omasta mielestäni yksinkertaisesti parhaan sijoitusneuvon. Heitä kaikkia yhdistää samankaltainen tilanne – kiinnostusta tai aikaa olennaisen tiedon etsimiseen ei ole, mutta siitä huolimatta pitkäjänteinen, tuottava säästäminen kiinnostaa.

Indeksisijoittamista kerran kuukaudessa

Tärkeintä sijoittamisessa on aloittaminen. Pitkäjänteisen säästäjän ei kannata miettiä vallitsevaa markkinatilannetta, vaan oikea aika aloittaa on nyt heti. Kuukausisäästäjän pitkällä sijoituspolulla markkinoiden laskut ja nousut tasoittuvat ja sijoittaja saa pääomalleen indeksin mukaisen, noin 7%:n vuosittaisen tuoton.

Ideana on sijoittaa kuukausisäästösumma (minimi 50€) ETF- rahastoon Nordnetin kautta, joka lienee ainoa välittäjä, jonka kautta ETF- kuukausisäästäminen onnistuu täysin kuluitta. Instrumentiksi valitaan mahdollisista rahastoista iShares Core MSCI World UCITS ETF (tunnus: EUNL).

Tällä yhdellä rahastolla säästäjä saa hajautettua koko sijoituksen neljääntoista eri maahan, satoihin yrityksiin pelkällä 0,20% vuosittaisella hallinnointikuluilla. Kulujen merkitystä sijoittamisessa ei voi korostaa, koska niillä on valtava vaikutus lopputulokseen ja ne ovat harvoja asioita, joihin sijoittaja voi itse vaikuttaa.

Rahasto on rakenteeltaan fyysinen kasvurahasto eli se ei sisällä johdannaisia ja on verotuskäytännöltään osinkoa jakavaa rahastoa parempi. 

Step by step

Kun periaatteet ovat selvillä, aloitetaan tekeminen. Esittelen seuraavaksi prosessin pääpiirteittään.

1. vaihe

Aluksi perustetaan ilmainen asiakkuus Nordnetissa. Mene Nordnetin sivuille ja valitse oikeasta yläkulmasta “tule asiakkaaksi”. Asiakkuuden perustamista varten on hyvä olla verkkopankkitunnukset, mutta homma hoituu myös ilman niitä, sille tarkoitetulla kaavakkeella.

Kun asiakkuus on solmittu, sijoittaja saa itselleen arvo-osuustilin, joka on tarkoitettu ETF- rahaston säilyttämiseen. Arvo-osuustilin kustannukset ovat pankista riippuvaisia, mutta Nordnetissä arvopapereiden (tässä tapauksessa ETF:n) säilytys arvo-osuustilillä on ilmaista.

2. vaihe

Toisessa vaiheessa tarkoituksena on siirtää valittu summa omalta pankkitililtä Nordnetin salkkuun sijoitettavaksi eteenpäin ETF- rahastoon. Tähän on kaksi eri vaihtoehtoa; reaaliaikainen tai manuaalisiirto. Huomaa että reaaliaikainen siirto tekee sen vain kertaluontoisesti (ei kuukausittain) – tämä ei siis sovellu automatisoituun sijoittamiseen. Kannattaa siis valita vaihtoehdoista manuaalisiirto, jotta säästäjän ei tarvitse huolehtia reaaliaikaisesta siirrosta kuukausittain.

Tässä kohtaa kannattaa myös miettiä, kuinka paljon kuukaudessa on valmis sijoittamaan. Käytännössä minimisumma on 55 euroa, syystä johon palaan myöhemmin.

Kirjaudu uusilla tunnuksilla Nordnetin verkkopalveluun pääsivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumisen jälkeen valitaan yläpalkista salkku ja tilisiirtojen alta talletukset. Aukeavan tilin oikeasta alalaidasta valitaan “tee manuaalinen talletus”. Tämän jälkeen palataan oman pankin verkkopankkiin ja tehdään tilisiirto Nordnetin ohjeiden mukaisesti. Tilisiirron täytyy olla jatkuva, jotta oma verkkopankki siirtää automaattisesti kuukausittain säästösumman automaattisesti Nordnetin salkkuun.

Siirtopäiväksi kannattaa valita kuukauden tilipäivä. Tällöin tilillä on yleensä vielä varoja siirrettäväksi, sillä varauksella että Nordnetin kuukausisäästösopimuksen mukaan ETF- sijoitus tehdään joka kuun 5. päivä. Tällöin Nornetin salkussa täytyy olla säästösuunnitelman mukainen summa. Varojen siirtoon omasta pankista Nordnettiin kuluu muutama pankkipäivä. Kannattaa lukea ohjeet muutenkin tarkasti; Nordnetin tilinumero ja oma henkilökohtainen viitenumero ovat siirrossa olennaisia asioita.

Tässä kohtaa täytyy huomioida tärkeä asia: Nordnetin salkku tarvitsee tilille 10% puskurin säästösummasta, jotta ETF- ostot voidaan toteuttaa järkevästi. Käytännössä tämä hoidetaan niin, että oman pankin tilisiirtoon varataan 10% ylimääräistä. Viidenkymmenen euron siirrossa se tarkoittaa viittä euroa, eli tästä syystä siirtosumman tulee olla 55 euroa kuukaudessa.

3. vaihe

Viimeisessä vaiheessa tehdään Nordnetin palvelussa ETF- kuukausisäästösopimus. Parhaiten tekniikasta pääsee jyvälle katsomalla videon aiheesta (alkaen 5:12). Toisin kuin videon ohjeessa neuvotaan, valitaan ETF:ksi ainoastaan aiemmin esittämäni iShares Core MSCI World UCITS ETF.

Alasvetovalikossa seikkailuun kannattaa käyttää sen verran aikaa, että varmasti tulee valinneeksi oikean ETF- rahaston. Luonnollisesti kun rahastoja valitaan sopimukseen vain yksi, “haluttu osuus”- laatikossa luvun täytyy olla 100%. Tämän jälkeen naputellaan haluttu säästösumma laatikkoon “valitse haluamasi summa”.

Lopuksi hyväksytään palvelun ehdot ja tallennetaan kuukausisäästösopimus.

Alun loppuun

Tässä esitetty yksinkertaisesti paras sijoitusneuvo ei varmasti ole kaikkien mielestä paras, mutta taatusti se on yksinkertainen suunnitelma, joka kestää kriittistä tarkastelua monesta eri kulmasta. Yksinkertaisuuden ansiosta se ei vaadi sijoittajalta mitään muita toimenpiteitä, kun edelliset työvaiheet on käyty läpi.

Suunnitelma on äärimmäisen kustannustehokas ja se sisältää loistavasti niin ajallisen, kuin maantieteellisen hajautuksen. Se sisältää paljon allokaatioriskiä siinä mielessä, että sijoitukset ovat 100% osakkeissa. Mutta pitkäkestoisen ajallinen hajautuksen ansiosta säästäjä saa nauttia lupaavista tuotto-odotuksista, samalla kun riski pienenee.

Viimeinen vaihe strategian noudattamisessa voi olla se vaikein. Unohtaa koko asia ja antaa ajan hoitaa vaurastuminen.

 

Mikään yllä esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.