Erilaiset kassavirtamallit

mood-1335737_1280.jpg

Kassavirtamallit kuvaavat hyvin missä tilanteessa olemme oman talouden hoidossa. Kassavirta näyttäytyy luonnollisesti eri tavalla riippuen henkilön elämäntilanteesta ja arvoista. Kassavirtaa kannattaa tutkia, sillä se lisää ymmärrystä omasta taloudesta ja antaa tärkeää tietoa mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää. Selvitän tässä artikkelissa kassavirran olemusta muutaman yksinkertaisen mallin avulla.

Nuoren tyypillinen kassavirtamalli

Työuraansa aloittelevan nuoren kassavirtamallissa varallisuuden ja velkojen osuus on vähäinen. Kun palkka tai opintotuki ilmestyy tilille, se häipyy vähin äänin menojen kautta ulos. Tämä on siinä mielessä neutraali malli, että rahat riittävät elämiseen, vaikka mitään ei jää säästöön. Haasteellisempi versio tästä on malli, jossa elämiseen ja kuluttamiseen liittyviä menoja joudutaan rahoittamaan kulutusluotoilla. Tällöin lainoihin liittyvien kulujen ansiosta menot lisääntyvät entisestään.

Keskituloisen perinteinen kassavirtamalli

Kassavirtamalli
Erilaiset kassavirtamallit

Keski-iässä työura yleensä vakiintuu ja tulojakin alkaa kertyä enemmän. Monesti käy myös niin, että menot kasvavat samassa suhteessa. Velkaa otetaan enemmän isompaa asuntoa, uudempaa autoa varten, ja arki kyllästetään luksustuotteilla.

Ongelma on tässä mallissa sama kuin edellisessä. Kassavirta mitä saadaan tuloina sisään, menee liukuen toisesta päästä ulos sekä tilanne, jossa menot eivät tasapainossa tuloihin nähden ja niitä rahoitetaan ylimääräisillä kulutusluotoilla.

Tyypillistä tähän elämäntilanteeseen on kasvava elämäntapainflaatio, joka ei anna oravanpyörässä sinnittelevälle mahdollisuutta vaurastua positiivisen kassavirran avulla.

Kehittyneempi kassavirtamalli

Vaikka moni (itseni mukaan lukien) laskee oman velkarahalla hankitun asunnon varallisuudeksi, se ei yleensä tuota positiivista kassavirtaa, vaan pelkkiä menoja.

Kehittyneessä kassavirtamallissa osa sisään tulevista tuloista ohjataan suoraan säästöön tai sijoituksiin. Tällöin sijoitukset kerryttää varallisuutta, jonka ansiosta voidaan saada kokonaan uutta positiivista kassavirtaa. Kun uudesta kassavirrasta syntyneet tulot ohjataan uudelleen sijoitettavaksi, syntyy positiivinen kassavirtakierre.

Tämän mallin extreme- versiossa voidaan uutta kassavirtaa tuottavan varallisuuden hankkimisessa käyttää apuna velkavipua. Tällöin otetaan lainaa esimerkiksi sijoitusasuntoa tai osakkeiden hankintaa varten. Velkavivun ansiosta riskit sijoitusvarallisuutta kohtaan kasvavat sen määrästä ja laadusta riippuen, mutta mahdollisuus hyviin tuottoihin ja nopeampaan vaurastumiseen kasvaa samassa suhteessa. Velkavivun käytössä kannattaa olla joka tapauksessa varovainen.

Oma kassavirta

Tällä hetkellä oma kassavirtani on kehittyneemmän mallin mukainen. Ohjaan nettotuloistani 10 – 15% suoraan sijoitusvarallisuuteen. Suorista osakesijoituksista tulee vuosittain osinkoja, jotka sijoitan aina uudelleen. En käytä toistaiseksi velkavipua sijoitusvarallisuuden kasvattamiseen. Periaatteessa asuntosijoittaminen kiinnostaa, mutta kynnys heittäytyä siihen on ollut toistaiseksi liian korkea. Jos tulevaisuudessa osakemarkkinoilla tulee eteen vivutettava tilanne, saatan kokeilla sijoitusluottoa pienellä panoksella rahan hinnasta ja markkinatilanteesta riippuen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s