Sijoitussuunnitelma

compass-1753659_1280

Aikoinaan tuli opittua kantapään kautta, että pitkäaikainen järkevä sijoittaminen tarvitsee aina tuekseen sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelma määrittelee, millaisia olemme sijoittajina ja pitää meidän haasteista huolimatta valitulla tiellä.

Sijoitussuunnitelman pitää sijoittajan katseen oikeissa asioissa vallitsevasta markkinatilanteesta huolimatta. Yksi suurimmista vaaroista sijoittajan menestymisen tiellä ovat tunteet. Tunteet ovat myrkkyä pitkäjänteisessä sijoittamisessa ja niitä on hyvä yrittää hallita sijoitussuunnitelmalla. Voin tunnustaa, että omien tunteiden kurissa pitäminen sijoitusmarkkinoilla on äärimmäisen vaikeaa hyvästä sijoitussuunnitelmasta huolimatta.

Oma riskiprofiili

Jokaisen sijoittajan on syytä määritellä oma riskiprofiili sijoitussuunnitelmaan. Sijoittamisessa riski ja tuotto-odotus kulkevat aina käsi kädessä. Mitä suurempaa riskiä haluaa ottaa, sen suurempaa tuottoa voi odottaa. Riskiä on helpompi ottaa jos markkinat ovat nousseet pitkään, ja tuntuu että kaikki vuolevat pörssissä kultaa. Riskiprofiili täytyy kartoittaa vallitsevasta markkinatilanteesta huolimatta mahdollisimman totuuden mukaiseksi. Suunnitelman täytyy toimia myös siinä tilanteessa, kun markkinat ovat reilussa pudotuksessa.

Sijoitusaika

Säästäjällä voi olla ennakkoon suunniteltu sijoitusaika (esimerkiksi 5 vuotta). Tällöin sijoitusaika määrittelee osaltaan sijoitussalkun riskiprofiilia. Jotain kuvaa sijoitusinstrumentin suositellusta sijoitusajasta saa rahastojen kohdalla avaintietoesitteestä. Yleisesti suorille osakesijoituksille suositellaan yli 7 vuoden sijoitusaikaa.

Oma sijoitussuunnitelmani ajan suhteen on “ikuisuus”, joka tarkoittaa, että en ole tarkkaa sijoitusaikaa etukäteen määritellyt. Tämä juontaa juurensa omista syistäni säästää. Jos säästää tulevaisuuden varalle, loppuu se siihen kun paha (tai hyvä) päivä tulee ja sijoitusvarallisuus otetaan käyttöön. Tämän takia minulle on tärkeää, että sijoitukseni ovat likvideissä varoissa eli ne ovat tarpeen vaatiessa helposti muutettavissa käteiseksi.

Allokaatio

Allokaatio näyttelee tärkeää osaa sijoittajan riskiprofiilin määrittelyssä. Allokaatio tarkoittaa sijoitusten jakamista eri omaisuuslajeihin. Omaisuuslajeja voivat olla esimerkiksi osakkeet, korkosijoitukset, asunnot, metsä, jne. Omaisuuslajit jaetaan pienempiin osiin eri sijoitusinstrumentteihin. Osakkeet voidaan jakaa esimerkiksi suoriin osakesijoituksiin, osakeindeksirahastoihin tai ETF- rahastoihin. Käteinen voidaan jakaa pankkitilillä makaavaan käteiseen tai lyhyen korot rahastoihin.

Esimerkki sijoitussalkun allokaatiosta:

Osakkeet / osakerahastot 70%

Korkorahastot 20%

Käteinen 10%

Odotettavissa oleva sijoitusaika vaikuttaa allokaatioon ja sitä kautta myös riskiprofiiliin. Jos sijoitusaika on pitkä, voidaan allokaatiossa painottaa osakesijoituksia. Jos taas sijoitusaika on rajallinen, kannattaa painottaa korkosijoituksia. Kun ihminen vanhenee, odotettavissa oleva sijoitusaika luonnollisesti lyhenee.

Nyrkkisäännöksi esitetään yleisesti, että osakepainoprosentti olisi 100 – oma ikä. Esimerkiksi parikymppiselle osakepaino olisi noin 80%, kun taas kuusikymppiselle noin 40%. Mutta tämä on enemmän makuasia, riippuen sijoittajan riskinottohalukkuudesta. Mielestäni parikymppinen voi sijoittaa huoletta täydellä osakepainolla, jos sijoitusaika on tarpeeksi pitkä ja sivussa on jonkinlainen hätävara käteisen muodossa.

Kun allokaatio vastaa omaa riskiprofiilia, mietitään millä sijoitusinstrumenteilla haluttu allokaatio toteutetaan. Kun tutkii nykyistä sijoitustuotteiden tarjontaa, menee helposti päästään pyörälle. On suoria osakesijoituksia, osakeindeksejä, pitkän- ja lyhyen koron rahastoa, raaka-aine- ja asuntorahastoa, warrantia, turbowarranttia, optiota, ETF:ää ja nämäkin ovat vasta jäävuoren huippu.

Menestyäkseen pitkäjänteinen sijoittaja ei tarvitse monimutkaisia instrumentteja salkkuunsa, vaan monesti yksinkertaisuus tuo parempia tuloksia.

Muista hajauttaminen

Sanotaan että hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas. Hajauttamisella tarkoitetaan yksinkertaisesti riskien hallintaa sijoitussalkussa. Hajautusta voidaan tehdä mm. maantieteellisesti, ajallisesti, määrällisesti, omaisuusluokissa, toimialoilla. Jokainen voi miettiä omista lähtökohdistaan mitä asioita haluaa hajauttamisessa painottaa.

Salkun tasapainottaminen

Koska sijoitussalkun arvo määritellään päivittäin, allokaatio ei pitkässä juoksussa pysy tavoitteessaan. Osakeindeksien noustessa pitkään, kohoaa myös osakkeiden osuus sijoitussalkussa. Salkkua täytyy siis välillä tasapainottaa, ja sen voi tehdä joko ostojen tai myyntien avulla. Hyvä sijoitussuunnitelma pitää sisällään myös suunnitelman salkun tasapainottamisesta.

Suosittelen tasapainottamaan salkkua pääsääntöisesti ostojen avulla. Tämä tapahtuu niin, että ostetaan salkkuun lisää instrumenttia, joka on jäänyt allokaatiossa tavoitteesta jälkeen. Jos esimerkiksi osakepaino on noussut salkussa ja korkojen osuus on laskenut, niin ostetaan lisää korkoinstrumenttia. Tällöin korkojen osuus salkussa nousee suhteessa muihin omaisuuslajeihin. Tiettyyn ajanjaksoon perustuva osto-ohjelma on hyvä tapa pitää sijoitussalkun allokaatio tavoitteessaan ja samalla ajallinen hajauttaminen on kunnossa.

 

Mikään yllä esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.

2 Replies to “Sijoitussuunnitelma”

  1. Itse kolmekymppisenä työssäkäyvänä piensijoittajana olen päättänyt mennä 100% kiinni osakkeissa. Olen järkeillyt, että en tarvitse 100-ikä allokaatiota palkkatulojen, osinkostrategian, Suomen eläkejärjestelmän ja ansiosidonnaisen takia.

    Tykkää

    1. Kyllä. Riippuu ihan kunkin riskinottohalukkudesta. Tällä hetkellä nelivitosena oma positio on 75%:n luokkaa ja tavoite on saavuttaa 90% joskus tulevaisuudessa. Tuo 100-ikä on hyvä lähtökohta, jos ei muuten osaa hahmottaa omaa riskinottokykyä. Yleensä se siitä jalostuu, kun kokemusta tulee lisää.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s