Mammuttimaiset säästövinkit

coins-2732951_1280

Kun perinteiset iltapäivälehtien säästövinkit on koluttu läpi ja kovasta työstä huolimatta säästetyt eurot jäävät muutamiin kymppeihin, on aika ottaa järeämmät keinot käyttöön. Säästäminen voi nimittäin turhauttaa, jos tulokset eivät näy arjessa muuten kuin verenpaineen nousuna. 

Kokosin tähän artikkeliin muutaman radikaalin säästövinkin, joilla on todellista vaikutusta, ja jotka saattavat myös nostaa verenpainetta – tosin muista, kuin edellä mainitusta syystä.

Tupakointi

Aloitetaan helpoimmasta, koskien nopeasti harventuvaa joukkoa, jotka vielä tupakoivat. Tupakoitsijat ovat siitä onnellisessa asemassa, että millään muulla ryhmällä ei ole niin tehokasta keinoa säästää satoja, jopa tuhansia euroja vuodessa parantamalla omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Jos koskaan, niin varsinkaan nykyään on mahdotonta löytää tupakoinnille yhtään järkevää syytä. Tupakoinnin vaarat ovat nykyään hyvin tiedossa, siitä on tehty järkyttävän kallista ja tupakoitsijat on ajettu yhteiskunnassa sosiaalisesti ahtaalle – tupakkakopin perälle.

Sen lisäksi että vapaaehtoisesti pilaa oman terveytensä, kuuden euron päivittäisellä tupakka-askiannoksella köyhtyy vuodessa 2190 euroa ja hinnan suhteen suunta on jyrkästi edelleen yläviistoon.

Itse lopetin säännöllisen tupakoinnin jo vuonna 1998, joka harmittaa vain syystä etten tehnyt sitä heti ensimmäisten teinivuosien kokeilujen jälkeen.

Kirkollisvero

Valtion näkökulmasta kotimaisessa veroparatiisissa ei juuri ole vapaaehtoisia veroja. Kirkollisvero on lienee lajissaan ainoa vero, jonka suorittamisesta kansalainen voi itse päättää. Jos kirkosta eroaa, vuodessa 3000 euron kuukausituloilla säästö on Jyväskylän seurakunnan alueella vuodessa 435 euroa, kun vahvistettu veroprosentti vuodelle 2017 on 1,45%.

Kirkkoon kuuluminen on monelle kaikkea muuta taloudellinen kysymys, vaikka kuulumattomuus saattaa hyvinkin olla. Omalla kohdalla ainoa hyvä syy kirkkoon kuulumiselle olisi kirkon harjoittama hyväntekeväisyystoiminta.

Laskentatavasta vähän riippuen, kirkon budjetista vain noin 10% voidaan laskea kuluvan hyväntekeväisyyteen. Tähän on laskettu mukaan myös diakoniatyö, joka voi luonteeltaan olla myös hengellisen agendan levittämistä.

Olen ratkaissut omantunnon ongelman niin, että sijoitan vuodessa vähintään 10% osuuden kuvitellusta kirkollisveroni määrästä, itse valitsemaani hyväntekeväisyyskohteeseen. Pyrin myös nostamaan joka vuosi kuukausilahjoituksen määrää.

Tällä hetkellä summa vastaa jo 25% vuotuisesta kirkollisveron määrästä. Kohteen olen valinnut niin ettei sen taustalla ole mitään uskonnollista tai poliittista toimintaa, se puhuttelee minua, ja että sijoitetusta summasta menee suurin osa itse toimintaan.

Ay- jäsenyys

Moni toivoo saavansa ay- jäsenyydestä sekä henkilökohtaista, että kollektiivista hyötyä. Kollektiivinen hyöty tarkoittaa etua, joka saavutetaan kun isolla porukalla tapellaan pahoja työnantajia vastaan ja sen pitäisi näkyä palkansaajan työehdoissa ja tilinauhassa.

Nykyään isossa mittakaavassa tämä ei ole enää niin yksinkertaista ja ay- liikkeen kaivautuminen syvemmälle poteroon, josta hädän tullen on mahdollista lirauttaa vain omille kintuille, ei kuulosta korviini välttämättä järkevältä toiminnalta, vaikka palkansaajapuolella olenkin.

Vielä aikana jolloin kuuluin liittoon, eteeni tuli parikin konkreettista tilannetta, jolloin liitosta ei ollut apua asioiden hoidossa, vaan pääsin toivottuun lopputulokseen neuvottelemalla työnantajani kanssa.

Toinen syy monelle kuulua liittoon on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyyden iskiessä omalle kohdalle. Nykyäänkin vielä monelle tulee yllätyksenä, ettei oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan edellytä liittoon kuulumista, riittää kun olet jonkun työttömyyskassan jäsen.

Ero ammattiliitosta säästää JHL:n entiselle jäsenelle on 3000 euron kuukausituloilla 414 euroa vuodessa, kun liiton kokonaisjäsenmaksu on 1,38€ bruttopalkasta. Jos sen sijaan vaihtaa ay- jäsenyyden työttömyyskassan jäsenyyteen, täytyy säästösummasta tietysti vähentää kassan jäsenmaksu, joka on halvimmillaan vain murto-osa liiton jäsenyydestä.

Työpaikkalounas

Työpaikkaruokala (tai bensa-aseman lounasruokala) on ilman muuta helppo paikka tyydyttää päivittäistä energian tarvetta lounaan muodossa, mutta ei välttämättä järkevin.

Voisi kuvitella, että työpaikkaruokalan lounaan hinnalla saa paikasta riippumatta laadukasta ravintoa. Valitettavasti monesti tilanne on, että tarjolla on paljon ravintoköyhää tarjottavaa ja jos laarissa sattuu olemaan jotain arvokkaampaa, sen annostelua on rajoitettu. 

Maksetussa lounaassa on vielä se ikävä puoli, kun sen saa eteensä, silloin täytyy syödä koko rahan edestä. Näin tulee helposti mätettyä turhia kaloreita, jotka nopeasti alkavat väsyttämään verensokerin heiluessa ja vähän hitaammin, mutta varmasti, vaikutus alkaa näkymään myös vyötäröllä.

Työajalla nautittavan lounaan hinta vaihtelee, mutta kohtuullisella 7,50 euron annoksella vuosikustannukseksi kertyy 1732 euroa, jos keskimäärin vuodessa on 231 työpäivää. 

Missään nimessä lounasta ei pidä korvata markettien valmisruoalla, jolloin mennään vain syvemmälle metsään, vaan hyvänä vaihtoehtona ovat omat eväät. Puoleen hintaan aiemmasta esimerkistä valmistaa helposti itselleen terveellisen lounassalaatin. Loistavaa tässä kaikessa on, että laadukkaamman, kevyen lounaan ansiosta säästää 866 euroa vuodessa ja todennäköisesti vielä useita senttejä vyötäröltä.

468x60 (1)

2 Replies to “Mammuttimaiset säästövinkit”

  1. Kova säästö syntyy myös kun lopettaa rahan tunkemisen markettien helvetinkoneisiin, lottoon ja pitkävetoon. Suomalaiset törsäävät peleihin yli 400 euroa vuodessa per nuppi. Ei mitään järkeä.

    Tykkää

    1. Veikkaus on pahanlaatuinen kasvain yhteiskunnan rakenteissa, josta on vaikea päästä eroon. Jättämäisellä markkinoinnilla pyritään estämään yksilön vaurastuminen ja pahimmassa tapauksessa ajetaan loppuelämän velkavankeuteen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s