Elä enemmän, vippaa vähemmän

banknote-15628_1280

En tiedä onko monella muulla vastaavaa ongelmaa työmatkaliikenteessä. Ajan autolla töihin ja kuuntelen radiosta suosikkiohjelmaani. Kesken kaiken, täysin varoittamatta, eetteristä hyökkää todella huono radiomainos. Mainos on joko niin nolosti tehty, että myötähäpeän vuoksi joudun vaihtamaan kanavaa tai mainoksen sisältö on kerta kaikkiaan niin raivostuttava.

Lainaa harkittuihin hankintoihin

Eräs monista sisällöltään raivostuttava mainos (enkä tarkoita kotimaisilla kengillä – kampanjaa, vaikka luokattoman huono onkin) kertoo, kuinka pariskunta ensin sisustaa kalliilla kulutusluotolla kotinsa ja kun homma viimein saatu valmiiksi, mielessä onkin jo ulkomaanmatka, joka yllätys yllätys, tietenkin rahoitetaan saman luottolaitoksen kalliilla kulutusluotolla.

Periaatteessa mainos on harmiton, jos kuuntelijan reaktio on vastaavanlainen kuin allekirjoittaneella tai jos ymmärtää sen huonona huumorina. Pelottavaa sen sijaan on, jos kuuntelija ottaa mainoksen sanoman tosissaan, että asunnon sisustaminen ja ulkomaanmatkan rahoittaminen kulutusluotolla on ihan normaalia ja järkevää toimintaa.

Helpotusta arkeen

Normaalissa liberaalissa markkinataloudessa on selvää, että kaikilla yrityksillä on oikeus ja jopa velvollisuus tuottaa arvonnousua liiketoiminnassa, niin kauan kuin toimitaan lain sallimissa rajoissa.

Kun liiketoiminnassa mennään eettisesti harmaalle alueelle, on omistajalla ja asiakkaalla mahdollisuus vaikuttaa (esimerkiksi jaloillaan) yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Eettisesti vaikeimmissa tapauksissa, mistä pikavippifirmat käyvät loistavana esimerkkinä, tarvitaan sääntelyä, koska näiden yritysten strategiassa ei ole kohtaa “eettisesti kestävät periaatteet liiketoiminnassa”.

Valtiovallan puolelta pikavippien suitsemiseen säädettiin 2013 laki, joka toi 50% korkokaton alle 2000 euron vipeille. Viidenkymmenen prosentin ”tuotto” oli pikavippiyhtiöille liian vähän, joten alle 2000 euron lainat unohdettiin pian ja tarjolle tuotiin mahdollisuus orjuuttaa itsensä isommalla, yli 2000 euron kertasummalla. Nyt muutaman vuoden testiajon perusteella, hallitus on tuomassa korkokaton myös yli 2000 euron lainoihin.

Elä enemmän

Olisin voinut tämän kertaiseen artikkeliin linkittää kymmeniä uutisia, joissa talouden asiatuntijat ovat huolissaan suomalaisten, varsinkin nuorten velkaantumisesta kulutusluotoilla. Ongelma on yhteiskunnan kannalta ongelmallinen, mutta pahimmat niistä heijastuvat suoraan niiden kanssa painiviin yksilöihin.

Nuorten (ja vähän vanhempienkin) on vaikea ymmärtää millaisiin mittasuhteisiin ongelmat voivat kulutusluottojen kanssa kasvaa. Viidenkymmenen prosentin lainakorko on vielä pientä verrattuna siihen, kuinka suureksi summaksi muutaman kympin maksamaton puhelinlasku voi nousta, kun se on käynyt koko myllyn läpi ensimmäisestä maksumuistutuksesta ulosottoon.

Luottoa elämään

Kaikkien luottoyhtiöiden kampanjoissa, jotka tarjoavat kallista kulutusluottoa ilman vakuuksia, mantra on aina samankaltainen: miksi siirtää jotain mielitekoa tulevaisuuteen, kun nautinto odottaa muutaman hiiren klikkauksen takana.

Yksi hyvä keino on pysähtyä mieliteon äärellä ja laskea mielessään, kuinka pitkäksi aikaa orjuuttaa itsensä tekemään työtä, jotta mieliteon tuloksena synnytetty velka on kuoletettu korkoineen. Monesti tämä aika käy odottavalle yllättävän pitkäksi.

Orjuuttavan kulutusluoton sijaan kannattaa huijata säästämään kohdetta varten erilaisilla automaatioilla. Tällöin mieliteon saa hetkeksi siirrettyä mielestään ja aika näyttää olisiko se ollut hyvä sijoitus. Jos säästösumman kasaamisen jälkeen hankinta tuntuu vielä hyvältä idealta, se varmasti on myös sitä.

Tyytyväisyystakuu

Kannattaa muistaa, että kuluttamisella on taustalla psykologinen ulottuvuus, laaja spektri erilaisia tunteita ja haluja. Ihmiset vippifirmojen mainoskampanjoiden takana osaavat hommansa – nostattaa tunteita, mielihaluja ja se on heidän tehtävä.

Joskus sen sijaan ihmettelen, miksi uskottavien bloggareiden sivuilla vilkkuu luottoyhtiöiden valomainoksia samalla, kun niiden sisältö kertoo säästämisestä, sijoittamisesta ja vaurastumisesta. Todella harvoin nämä asiat mahtuvat kaikki yhtä aikaa samaan kappaleeseen.

Varhaiseen eläköitymiseen ja vaurastumiseen kuuluu ilman muuta lisätulojen hankkiminen, mutta kannattaa miettiä onko velkaorjuuden edistäminen ja oman uskottavuuden koetteleminen muutaman lisäeuron arvoista.

 

2 Replies to “Elä enemmän, vippaa vähemmän”

  1. Minuakin on mainos ärsyttänyt. On aika harmaalla alueella mainostaa pikivippiä ”lainaa harkittuihin hankintoihin”. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi jonkin nootin asiasta antaa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s