Rahastosäästämisen kulukuuri

piggy-2889048_1280

Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Sanoo rahaston avaintietoesite, mikä taatusti pitää paikkansa. Koska eri rahastojen tuleva tuotto jää säästäjälle sijoituspäätöstä tehdessä joka tapauksessa hämärän peittoon, kannattaa mielenkiinto kohdistaa rahastosta perittäviin kuluihin.

Vedätys marmoritiskillä

Kun säästäjälle tulee ensi kertaa mieleen hakea tuottoa pääomalleen nollakorkoisen säästötilin asemasta, lyön vetoa pankin asiakasneuvoja tarjoavan ensikertalaiselle rahoituslaitoksen suosituinta yhdistelmärahastoa. Tämä siitä syystä, että tähän menneessä yli 200000 suomalaista on mennyt samaan lankaan ja sijoittanut kolmen suurimman kivijalkapankin suosituimpaan yhdistelmärahastoon.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esimerkin avulla kulujen merkitys tuottoon rahastosäästämisessä. Tämä on asia, jonka aloittelevan rahastosäästäjän täytyy itse huolehtia, koska pankin asiakaspalvelija ei tuo näitä vapaaehtoisesti esille, ymmärrettävästä syytä, sillä nollakorkojen aikana rahastot ovat harvoja tehokkaita tapoja tehdä omistajilleen rahaa.

Vertaillen

Otan vertailuun mukaan kolmen eri rahoituslaitoksen yhdistelmärahaston. Kaksi rahastoista (Nordean säästö 50 ja Dansken kompassi 50) kuuluvat isojen ns. kivijalkapankkien tuotevalikoimaan ja kolmas (Seligson Pharos) pienen sijoituspalveluyrityksen valikoimaan.

Näille kaikille rahastoille on ominaista, että niiden sijoitusprofiili on suurin piirtein samankaltainen. Normaalitilanteessa rahastojen varat kohdennetaan 50% osuudella sekä osake- ja korkosijoituksiin, vaihteluvälin ollessa vähän rahastosta riippuen, maksimissaan 25% – 75%. Näin ollen rahastojen tuotto- riskiprofiili asettuu myös samalle tasolle.

Yleisesti rahastojen kokonaiskulut muodostuvat mahdollisista merkintä- ja lunastus palkkiosta, vuotuisesta hallinnointipalkkiosta (juoksevat kulut), sekä mahdollisista muista kuluista, kuten tuottosidonnaisesta palkkiosta. Nappasin tähän kohtaan kaikkien edellä mainittujen rahastojen palkkiot suoraan avaintietoesitteistä:

Merkintäpalkkio:

Nordea Säästö 50, 1%
Danske Kompassi 50, 1%
Seligson Pharos, ei merkintäpalkkiota

Lunastuspalkkio:

Nordea Säästö 50, 1%
Danske Kompassi 50, 1%
Seligson Pharos, Ei lunastuspalkkiota, jos sijoitusaika yli vuoden. Muussa tapauksessa 0,5 – 1%

Juoksevat kulut:

Nordea Säästö 50, 1,63%
Danske Kompassi 50, 1,42%
Seligson Pharos, 0,55% (+ mahdollinen tuottosidonnainen palkkio).

Tulosten valossa

Koska pitkäaikainen sijoittaminen tuo parhaan tuoton ja toisaalta taas suurimmat kulut, vertaillaan oheisten rahastojen tuottoa 30 vuoden periodilla, jos arvioitu markkinatuotto olisi yhdistelmärahastolle mahdollinen, 5% vuodessa. Sijoitettava summa kuukaudessa on 100 euroa, ilman alkupääomaa.

Nordea Säästö 50

Kokonaisvarallisuus 30 vuoden kuluttua aloituksesta 61123 euroa, josta tuottoa 25483 euroa ja hallinnointikuluja 19929 euroa.

Danske Kompassi 50

Kokonaisvarallisuus 30 vuoden kuluttua aloituksesta 63232 euroa, josta tuottoa 27592 euroa ja hallinnointikuluja 17819 euroa.

Seligson Pharos

Kokonaisvarallisuus 30 vuoden kuluttua aloituksesta 74329 euroa, josta tuottoa 38329 euroa ja hallinnointikuluja 7540 euroa.

Kuten esimerkistä voi päätellä, kulujen merkitys lopputulokseen on kalleimman ja halvimman rahaston välillä valtava, euromääräisesti yli 13000 euroa. Kuluissa on huomioitu myös merkintäpalkkio, jonka prosentin vaikutus nappaa isojen pankkien tiskillä jokaisesta sijoitetusta satasesta euron heti kättelyssä.

Jos säästäjä päättää myydä rahasto-osuudet 30 vuoden jälkeen, joutuu hän vielä kerran nöyrtymään isojen pankkien edessä maksamalla koko varallisuudesta prosentin lunastuspalkkion. Tämä pienentää edelleen säästöpottia 611,23 – 632,32 euroa, riippuen kumman kivijalkapankin asiakas sattuu olemaan. Seligsonin rahastoon sijoittanut selviää lunastuspalkkiosta kuivin jaloin, koska sijoitusaika on reilusti yli vuoden.

Vertailussa EI ole huomioitu Pharoksen mahdollista tuottosidonnaista palkkiota, koska sitä en pysty ennakoimaan. Vuodelta 2016 rahasto ei ole perinyt tuottosidonnaista palkkiota, vaan juoksevat kulut olivat 0,55%. Tuottosidonnaista palkkiota on kuitenkin siinä mielessä kiva maksaa, että perustuu tavalla tai toisella rahaston (yli)tuottoon.

 

Mikään yllä esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä.

 

 

 

2 Replies to “Rahastosäästämisen kulukuuri”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s