Oliko sijoittaminen vaikeaa

the-fishermen-2983615_1280.jpg

Salkunrakentajan Jorma Erkkilä julkaisi viikko sitten artikkelin, jossa sijoittamisesta tehtiin tarkoituksella vaikeaa. Näen että artikkelin tarkoituksena provosoida ja nostaa keskustelua sijoittamisen helppoudesta, missä se saattoi onnistua. Ainakin muutama sijoittamisesta innostunut sielu nosti maitonsa sosiaalisessa mediassa ja osa kirjoitti blogiin vastineensa. Laitan lusikkani soppaan tällä artikkelilla.

Erkkilän tekstissä on paljon hyvää, varsinkin sen alkuosassa. On totta, että markkinasyklin loppupäässä sijoittamisen ilosanomaa toitotetaan jokaisesta ilmansuunnasta. Rahalaitokset yrittävät epätoivoisesti saada viimeisetkin epäilevät Tuomaat mukaan korttitalon rakentamiseen, ennen kuin se romahtaa kasaan.

Talousuutiset kertovat indeksien uusista ennätyksistä ja valuutoista, jotka tekevät kenet tahansa rikkaaksi muutamalla hiiren klikkauksella. Sijoittajien uusi sukupolvi, joka ei ole koskaan todistanut edes kolmanneksen kurssiromahdusta harjoittelee kirjoittamista talousblogien muodossa (luen itseni mukaan tähän joukkoon jälkimmäisen osalta).

Kaikesta tästä huolimatta syntyminen sijoittajaksi ei ole helppoa, koska siinä on kynnys ja se ylitetään vain ymmärtämällä.

Sijoittamista vai säästämistä?

Minusta tämän kertaisessa konfliktissa kaksi koulukuntaa keskustelee periaatteessa samasta, käytännössä eri asioista. Näitä kahta erottaa Näkemys.

Kun bloggaajasijoittaja kertoo sijoittamisen olevan helppoa kuin heinän teko indeksirahastoon kk- säästösopimuksella, hän ei ota kyseisellä instrumentilla minkäänlaista näkemystä asiaan.

Tiettyyn ajanjaksoon liittyvä passiivinen indeksisijoittaminen ei ota näkemystä markkinasykliin. Se ei yritä tehdä fundamentteihin perustuvaa analyysia yksittäisten yrityksen liiketoiminnasta. Indeksisijoittaja ottaa näkemystä hajauttamiseen ja allokointiin hyvin marginaalisesti, jos ollenkaan.

Indeksisijoittaja ei pyri määrittelemään yksittäisen yrityksen liiketoiminnan arvoa, mikä on näkemyksen muodostamisessa kaikkein vaikeinta.

Indeksisijoittaja ei yritä voittaa näkemyksellään indeksiä, vaan tyytyy pitkän aikavälin keskimääräiseen 7,7%:n tuottoon. Näin voidaan esittää perusteltu kysymys – onko tämä sijoittamista vai säästämistä?

Sijoittaminen vaatii näkemyksen ottamista

Erkkilän teksti perustuu siihen oletukseen, että sijoittaminen vaatii aina lähtökohtaisesti näkemyksen ottamista, mikä sekin on väärä tulkinta – ainakin jos mukaan lasketaan passiivinen indeksisijoittaminen.

Tekstin mukaan ”kovien tuottojen tavoittelu onnistuu vain kovalla työllä, riskinotolla ja tuurilla”, mikä pitää paikkaansa. Kuten tekstissä myös todetaan, tutkimuksen mukaan vain yksi kymmenestä salkunhoitajasta pystyy voittamaan indeksin.

Mutta onko kovien tuottojen tavoittelu yleensä järkevää, varsinkin jos epäonnistuminen on jo aloitusvaiheessa kätelty?

Sijoittajatulokkaiden joiden on helppo hypätä kynnyksen yli ilman ymmärrystä, lähtevät yleensä ottamaan näkemystä, tavoitteena kovat tuotot ja indeksin niistäminen. Tästä syystä he kompastuvat jo alimmalla portaalla matkalla yläkertaan, koska näkemys on väärä tai viimeisellä, jolloin markkinasykli on tullut tiensä päähän.

Vaikka minulla on kokemusta sijoittamisesta jo kahdelta eri vuosikymmeneltä, tunnustan ettei minulla(kaan) ole mitään edellytyksiä poimia yksittäisiä yrityksiä salkkuuni näkemykseni perusteella. Minulla ei ole edellytyksiä määritellä onko neljän euron Nokia kallis vai halpa, kun siihen ei pysty edes ammatikseen asiaa miettivä analyytikko.

Olen toki parikin kertaa urallani hairahtanut suoriin osakesijoituksiin, mutta niiden luopumisesta en ole koskaan tuntenut tuskaa kun olen todennut näkemykseni perustuvan vääriin olettamuksiin.

Säästäminen on ainakin helppoa

Markkinatilanteesta riippumatta aina kannattaa säästää. Jos pesämuna on vielä keräämättä, kannattaa se aluksi tehdä pankkitilille. Kun jossain vaiheessa muna on kasvanut niin suureksi, että osan sen koosta pystyy ilman harmitusta kadottamaan, alkaa sijoittaminen.

Sijoittaminen kannattaa aina tehdä säästämällä passiivisesti kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s