Säästämisen paradoksi

railroad-track-16776_1280

Isossa kuvassa säästäminen voidaan jakaa kokonaista kansantaloutta, kotitaloutta tai yksittäistä henkilöä koskevaksi teemaksi. Luonnollisesti kansantalouden näkövinkkelistä katsottuna puhutaan isoista rahoista. Suomessa on kohta 10 vuotta väännetty kättä siitä, olisiko kansantalouden kannalta parasta säästää vai elvyttää.

Säästämisen paradoksi kansantalouden vinkkelistä tulee esille, kun kansalaiset alkavat talouden laskukauden aikana säästämään ja tämän on oletettu luonnollisesti hidastavan talouden kasvua entisestään. Luonnollisesti vasemmisto on Keynesiläisen elvytyspolitiikan kannalla, kun taas porvaripuolueet ovat valinneet säästölinjan.

Tällä hetkellä meillä on porvarihallitus populistisella apupuolueella vahvistettuna, joten aika näyttänee, kuinka harjoituksissa käy. Jos jotain pitäisi veikata, meillä on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vaihteeksi vasemmistovetoinen hallitus, joten veivaaminen luultavasti lähtee takaisin toiseen suuntaan. Tuloksena tästä on ainakin, että kansantalouden velkaantuminen jatkuu edelleen ja poliittiset etupiirit saavat aineksia vaaliteemoihin jatkossakin.

Kansalaisen paradoksi

Pienen ihmisen pää on monesti liian pieni miettimään asioita kokonaisen kansantalouden näkövinkkelistä, eikä niin ison kuvan hahmottaminen ole välttämättä edes kovin mielenkiintoista. Tärkeämpää on tutkia säästämisen paradoksia kotitalouden tai yksittäisen kansalaisen näkövinkkelistä.

Jos kansantalouden viitekehyksessä elvyttävä talouspolitiikka saattaa olla jotenkin perusteltua, yksityisen kuluttajan näkövinkkelistä ajatus on kestämätön. Toisin kuin valtion, joka näyttää voivan velkaantua “rajattomasti”, yksittäisen kansalaisen kohdalla raja tulee vastaan nopeasti.

Koko 2010- luvun suomen talouskasvu on ollut historiallisen heikkoa. Pari vuotta sitten saatiin jo merkkejä orastavasta kasvusta, mutta hyvät tulokset ovat olleet pitkälti yksityisen kulutuksen ansiota. Viime aikoina onneksi vientiteollisuudesta on kuulunut myös hyviä uutisia.

Aika ajoin talouden asiantuntijat ovat toisaalta huolissaan yksityisen kulutuksen hiipumisesta ja samaan aikaan kyseinen porukka siunaa kansalaisten jatkuvaa velkaantumista.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut tappavan tasaiseen tahtiin kohta parikymmentä vuotta. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut kertovat viime vuodelta viimeiseltä neljännekseltä, että säästämisaste (säästöön jäävä osuus käytettävissä olevista tuloista) on pysynyt negatiivisena kohta kaksi vuotta (kuva 1.). Tämä tarkoittaa sitä, että kotitalouksissa eletään tällä hetkellä jatkuvasti velaksi.

 

Sieppaa2

Kuva 1. Lähde: Tilastokeskus 20.12.2017

Hyvin voipi valtio

Suomalaiset ovat vuosikymmenten saatossa tottuneet ajatukseen, että loppupelissä hyvinvointivaltio tulee ja pelastaa. Tiedämme varmuudella, että tulevaisuudessa väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus nousee noin 30% vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tarkoittaa lisääntyviä sote- kuluja ja sitä kautta paineita julkiselle taloudelle, samaan aikaan kun valtion velkaantuminen pitäisi saada pysäytettyä. Hyvinvointivaltio, siinä mielessä kuin olemme sen tottuneet näkemään, saattaa tulevaisuudessa tulla tiensä päähän. Tästä huolimatta emme sisäistä säästämisen etuja, vaan kulutamme kokonaisena kansana edelleen enemmän kuin tienaamme.

Yksityinen kulutus pitää osaltaan talouden rattaat öljyttynä, mutta samalla kotitaloudet velkaantuvan pahasti. Vaikka isossa kuvassa tasapainon löytyminen näyttää mahdottomalta, jokainen voi tahollaan miettiä miten löytää tasapaino omaan talouteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s