Ville ja eksyneet rahastosäästäjät

fog-1208283_1920.jpg

Törmäsin pyytämättä naamakirjan uutisvirrassa Lähitapiolan mainosvideoon, jossa nuori perheenisä kertoi oman lyhyen tarinansa säästämisestä ja sijoittamisesta. Kenelle tahansa rahastoyhtiön uudelle potentiaaliselle asiakkaalle Villen sympaattinen esitys näyttäytyy järkevänä pohdiskeluna. Oppirahansa jo maksaneille video kertoo karun tarinan siitä, kuinka hukassa aloitteleva sijoittaja rahalaitosten markkinointiviidakossa.

Videon perimmäinen ongelma sijoittajan näkökulmasta on sama kuin missä tahansa liiketoiminnassa. Rahastoyhtiön tarkoitus on tuottaa liiketoiminnallaan mahdollisimman paljon arvoa – omistajilleen. Taitavan markkinoinnin avulla tämä piilotetaan kauniiseen kääreeseen, joka tarjoillaan valmiina tuotteena sinisilmäiselle kuluttajalle.

Vaikka videolla Ville edustaa rahastoyhtiön paketin käärettä, samalla hänessä kiteytyy esimerkinomaisesti hukkunut suomalainen rahastosäästäjä.

Miksi kannattaa sijoittaa?

Ville kertoo videolla sijoittavansa arjen haaveisiin (lomamatkat) ja yllätyksiin (hajonnut astianpesukone). Kuulostaako oudolta? Ainakin pitäisi, nimittäin Lähitapiolan omassa rahastoesitteessä todetaan, että ”Rahasto-osuudet on tarkoitettu pitkäaikaisiksi sijoituskohteiksi. Tämän vuoksi rahastoyhtiöllä on normaalin lunastuspalkkion lisäksi sääntöjen mukaan oikeus periä 2 %:n suuruinen lunastuspalkkio, jos osuudenomistaja lunastaa osuutensa alle 1, 3 tai 6 kuukauden kuluessa (rahastosta riippuen) niiden merkinnästä.” 

Koska pesukoneen hajoamisen (tai muun arjen yllätyksen) ajankohtaa on vaikea ennustaa, kannattaa sitä varten pitää tarvittava hätävara käteisenä pankkitilillä. Monet rahastosijoitukset pitävät myös sisällään sen verran riskiä, jonka vuoksi en ymmärrä rahastoyhtiön suosittelevan säästämistä lomamatkaa varten rahastoon. Jos minä en näe mielekkäänä säästää seitsemää vuotta lomamatkaani varten, tuskin se on sitä Villellekään.

Parhaan tuoton rahastoyhtiö saa asiakkaasta, joka ei anna sijoituksen levätä rauhassa, vaan jostain syystä merkitsee ja lunastaa rahasto-osuuksia mahdollisimman paljon lyhyen ajan sisällä. Tämä on se perimmäinen syy, miksi Ville suositteli rahastosijoittamista säästämistavaksi uuden pesukoneen hankintaa varten.

Sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jokaisen täytyy miettiä syynsä sijoittaa omista lähtökohdista, mutta aikajanan täytyy olla pitkä. Muutaman vuoden sijoituksella hyvällä tuurilla voi saada omansa pois, mutta todelliset tuotot kääritään vasta hamassa tulevaisuudessa.

Keskity sijoittamisen kuluihin

Tarinan loppuosassa Ville toteaa, ettei ole lähtenyt sijoittamisella pikavoittoja hakemaan, mikä toki kuulostaa järkevältä. Jos rahastoyhtiö ei saa osuuksiaan veivaavaa parasta asiakasta, maltillinen asiakas käy myös hyvin. Maltillinen asiakas turvaa rahastoyhtiön kassavirran juoksevien kulujen muodossa.

Rahastoyhtiöillä on luonnollisista syistä tapana esittää rahastojen kulurakenne mahdollisimman monimutkaisesti, varsinkin yhdistelmärahastojen kohdalla, jotka toimivat monesti syöttörahastoina. Myös tässä yhteydessä LähiTapiola käy hyvästä esimerkistä.

Pienen etsiskelyn jälkeen LähiTapiolan sivuilta löytyy rahastojen hinnasto. Hinnasto kertoo esimerkiksi LähiTapiola Suoja yhdistelmärahaston vuosittaiseksi hallinnointipalkkioksi 0,5%, ilman muita (merkintä- tai lunastus-) kuluja. Pienellä präntätty lisätietoja sisältävä viite sivun alalaidassa tietää kertoa: ”Hallinnointipalkkion lisäksi veloitetaan sijoituskohteina olevien rahastojen perimät hallinnointipalkkiot. Tietoa toteutuneista kokonaispalkkioista eli juoksevista kuluista löytyy rahastoesitteestä.”

Jos sijoittaja jaksaa nähdä vaivaa kaivaa esille kyseinen Suoja- rahaston rahastoesite,  hän saa huomata, että juokseviksi kuluiksi ilmoitetetaankin 0,85% vuodessa. Rahastoesite tietää kertoa myös seuraavaa: ”Lisätietoja kuluista löytyy rahastoesitteestä.”

Kuulostaa pahaenteiseltä – eikä turhaan: Viimeisen taulukon äärellä sijoittaja voi tehdä sen ikävän johtopäätöksen, että alkuperäinen 0,5 prosentin vuosittainen hallinnointipalkkio on tuplaantunut 1,02 prosentin juokseviksi kuluiksi, ja maksimissaan se voi nousta jopa kahteen prosenttiin. Tämän lisäksi ilmainen lunastuspalkkio on muuttunut 1-2 prosentin kiinteäksi kuluksi.

Älä anna tuottojen valua sormien läpi

Sijoittamisen kuluilla on valtava vaikutus mahdollisiin tuleviin tuottoihin ja ne ovat ainoa asia, johon sijoittaja pystyy valinnoillaan vaikuttamaan.

Oletetaan että Ville sijoittaa LähiTapiolan Suoja- rahastoon 100 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan 5%:n tuotolla. Puolen prosentin juoksevilla kuluilla kokonaiskulut ovat 2189 euroa, kun 1,02%:n juoksevilla kuluilla kokonaiskulut nousevat samassa suhteessa 4322 euroon.

Osakerahastojen osalta kulujen hajonta saattaa olla vielä suurempi. Morningstarin mukaan kallein Suomi-osakerahasto on Elite Suomi -rahasto, jonka vuosittaiset kulut ovat 2 prosenttia. Jos Ville päättää vaihtaa Eliten asiakkaaksi, samalla sadan euron panoksella, 7%:n vuosittaisella tuotolla, 20 vuoden kulut nousevat 7980 euroon. Ero on huomattava Suomen halvimpaan Nordnetin Superrahastoon – kulut 0 euroa.

Ojasta allikkoon ja allikosta polulle

Otin tähän artikkeliin silmätikuksi rahastoyhtiöistä LähiTapiolan, mutta sama harhaanjohtava logiikka löytyy kaikkien rahastoyhtiöiden markkinoinnista. Kaikki rahastoyhtiöt haluavat ryöstää asiakkaansa; kyse on vain siitä, kuinka röyhkeästi sen kehtaa tehdä.

Sijoittajan kannattaa miettiä, miten tulla mahdollisimman vähän ryöstetyksi. Rahastoyhtiöt, joilla on paljon varoja näyttävään markkinointiin, tekevät sen sijoittajalta ryöstetyillä tuotoilla: ”Sijoittajan maksamia kuluja käytetään rahaston toimintakustannusten, kuten markkinointi- ja jakelukustannusten, maksamiseen. Nämä kulut vähentävät sijoituksen mahdollista tuottoa.” – Suoja Rahastoesite 

Jos et halua osallistua sijoitustuotoillasi Villen, Roosan tai Jounin tarinoiden kustannuksiin, kannattaa etsiä rahastoyhtiöistä vaihtoehtoja keskittymällä nimenomaan rahastojen kuluihin.

Edit: 26.6.2018

Selvitän tässä kappaleessa artikkelissa esiintyneitä epäselvyyksiä, jotka tulivat ilmi LähiTapiolan verkkonäkyvyydestä vastaavan kommenttien perusteella. Koko keskustelu on luettavissa tämän artikkelin lopussa.

Lunastuspalkkio

Artikkelissa viittasin LähiTapiolan sivuilta löytyneeseen vanhaan rahastoesitteeseen, jonka tiedot Suoja – rahaston kustannusten osalta olivat vanhentuneet. Voimassa olevan rahastoesitteen mukaan Suoja -rahastossa ei ole lunastuspalkkiota, mutta (keskustelun perusteella) ”lyhytaikaisten sijoitusten mahdollinen ylimääräinen lunastuspalkkio” voidaan jossain tilanteissa ottaa käyttöön – teoriassa.

Linkkiä vanhentuneeseen rahastoesitteeseen en enää löytänyt LähiTapiolan sivuilta.

Rahastojen markkinointi

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että rahastojen kuluja käytetään osana rahastoyhtiöiden markkinointia, jos ei suoraan rahaston kassasta, niin ainakin välillisesti. Markkinoinnin maksaa aina kuluttaja, eikä sijoitusmaailma poikkea tästä.

Lyhytaikainen säästäminen rahastoissa

Olen edelleen myös vakuuttunut siitä, että sijoittajana Ville on hukassa, jos merkitsee rahasto-osuuksia säästääkseen uutta pesukonetta tai lentolippuja varten. Jos näin kuitenkin haluaa toimia, kannattaa varmistaa ettei rahastolla ole merkintä- tai lunastuspalkkiota edes teoriassa. Samalla kannattaa toivoa, että markkinat ovat noususuhdanteessa vielä muutaman vuoden. Muuten etelänmatka saattaa kuivua Tallinnan risteilyksi.

Edelleen kallis rahasto

Rahastoesitteen mukaan Suoja -rahaston TER (total expense ratio/juoksevat kulut) olivat vuoden 2017 osalta 0,85%. Lupaan seuraavassa artikkelissa antaa vinkin, kuinka sijoittaja paketoi oman yhdistelmä- rahaston viidenneksellä LähiTapiolan Suoja- rahaston juoksevista kuluista.

9 Replies to “Ville ja eksyneet rahastosäästäjät”

  1. Mitä tarkoitat, että rahastoyhtiö saa parhaan tuoton asiakkaasta, joka ostaa ja myy rahasto-osuuksia mahdollisimman usein? Kirjoitit, että LähiTapiola ei peri merkintä- tai lunastuspalkkiota niin mistä ne tuotot heille tulevat?

    Tykkää

    1. Kirjoitin myös ”tämän lisäksi ilmainen lunastuspalkkio on muuttunut 1-2 prosentin kiinteäksi kuluksi.” Pahin ongelma tässä lienee, että muutaman tunnin LähiTapiolan sivuilla seikkailleena, en ole vieläkään varma meneekö lunastusmaksua milloin ja mistä syystä.

      On kuitenkin ilmeisesti niin, että Lähitapiola ottaa käsitellyn Suoja- rahaston lunastamisesta 1 prosentin lunastuspalkkion ja + 2 prosenttia, jos sijoitusaika on alle kolme kuukautta (http://public.brandgate.fi/lahitapiola/verkkolasku/R-OH-00828-fi_I8h93L (sivu 21)).

      Tykkää

    1. Tottakai olen! Kuten sanoin, sijoittajan kannattaa miettiä miten tulee mahdollisimman vähän ryöstetyksi. Minä suosittelen rahastoyhtiöitä tai välittäjiä, jotka ryöstävät mahdollisimman vähän.

      Toki yhtiöiden sisällä on tuotteiden hinnassa valtavia eroja. Esimerkiksi kyseinen Nordnet on ETF- kuukausisäästäjälle todella edullinen vaihtoehto, kun taas osakepiensijoittajalle ei niinkään.

      Tykkää

  2. Hei Mammuttiblogi
    Kiitos kommenteistasi liittyen LähiTapiolan sijoitusrahastojen asiakasvideoihin. Työskentelen LähiTapiolassa ja vastaan sijoitusrahastojemme verkkonäkyvyydestä. Kirjoituksessasi oli muutamia kohtia, joita haluan tässä tarkentaa.
    Videoilla esiintyvät henkilöt ovat kertoneet oman, henkilökohtaisen tarinansa siitä, miten ryhtyivät rahastosäästäjäksi ja millaisia asioita säästäminen on heille mahdollistanut. Videoita ei ole käsikirjoitettu, vaan ne ovat aitoja asiakastarinoita. Se, mihin kukin säästöjään haluaa käyttää, on kovin henkilökohtaista. Toiset säästävät pahan päivän varalle, toiset eläkeaikaa varten tai jopa siihen lomamatkaan. Jokaisella meistä on erilainen elämäntilanne ja erilaiset mahdollisuudet esimerkiksi matkailuun. Siksi kommenttisi ”Jos minä en näe mielekkäänä säästää seitsemää vuotta lomamatkaani varten, tuskin se on sitä Villellekään” kertoo sinun henkilökohtaisesta tilanteestasi. Monelle perheelle vuotuiset lomamatkat eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niitä varten säästetään pitkään. Myös jos joku on uusinut rahastosäästöillään astianpesukoneen, on mielestäni hyvä asia, että tämä summa on ollut säästössä eikä ole tarvinnut turvautua esimerkiksi kulutusluottoon. Toki olen samaa mieltä kanssasi, että myös pankkitilillä tulisi olla jonkinlainen puskuri äkillisiä menoja varten.
    Me suosittelemme rahastosäästämistä aina pitkäaikaiseen säästämiseen ja olen samaa mieltä kanssasi, että pitkäjänteisyys on säästämisessä ja sijoittamisessa olennaista. Rahaston riskitasosta riippuen suositeltava säästöaika on yleensä 2-3 vuodesta eteenpäin. Joskus kuitenkin elämäntilanne saattaa muuttua kesken säästöajan ja tulee tarve lunastaa rahastosta rahoja takaisin pankkitilille. Mielestämme tämäkin on ymmärrettävää ja siksi emme peri rahastoistamme merkintä- tai lunastuspalkkiota. Niin sanotusta treidaamisesta tai lyhyestä kaupasta on kuitenkin rahastojen säännöissä maininta, että voimme periä ylimääräisen kulun. Tämä johtuu siitä, että tällaisissa tapauksissa rahastolle aiheutuu usein ylimääräisiä kaupankäyntikustannuksia, kun salkunhoitaja ensin sijoittaa asiakkaan varat eteenpäin, mutta sitten joutuukin myymään sijoituskohteen lunastusta varten. Tämä ylimääräinen kulu maksetaan rahastolle, joten se hyödyttää muita rahasto-osuudenomistajia, ei rahastoyhtiötä.
    Kerroit, että juoksevat kulut –luku löytyi vain, jos näkee erityisen vaivan sitä etsiäkseen. Julkaisemme juoksevat kulut jokaisen rahaston esittelysivulla, kuukausikatsauksessa sekä avaintietoesitteessä, jotka ovat aina sijoittajan saatavilla ennen merkinnän tekemistä avoimilla verkkosivuillamme sekä verkkopalvelussa. Kerrot myös, että rahastoyhtiöillä on luonnollisista syistä tarve esittää kulurakenne mahdollisimman monimutkaisesti. Juoksevat kulut –termi ja sen laskukaava tulevat suoraan rahastoyhtiöitä koskevasta sääntelystä. Tämän sääntelyn tarkoituksena on helpottaa kulujen vertailtavuutta asiakkaille, kun kaikki yhtiöt laskevat tunnusluvun samalla tavalla. Mutta toki alan viestinnässä on vielä paljon kehittämisen varaa ja selkiyttämistä.
    Kerroit törmänneesi LähiTapiolan mainosvideoon Facebook-mainonnassa. Lisäksi kerrot, että rahastoyhtiöt joilla on paljon varoja näyttävään markkinointiin, tekevät sen sijoittajalta ryöstetyillä tuotoilla. Tarkennuksena tähän, että Facebook-mainonta on yksi kustannustehokkaimmista markkinoinnin tavoista ja emme veloita näitä mainoskustannuksia rahastolta.
    Mikäli tarvitset muita tietoja blogiasi varten, vastaan mielelläni kysymyksiin esimerkiksi sähköpostilla.
    Mukavaa kesän jatkoa!
    T: Tanja Schlobohm

    Tykkää

    1. Hei Tanja!

      Kiitos pitkästä viestistäsi. Olen todella otettu, että LähiTapiolassa on noteerattu artikkelini ja että olet käyttänyt sen kommentointiin paljon kallista työaikaasi.

      Viestisi ei syytä artikkeliani suorista asiavirheistä, joten vastaan siihen siihen lyhyesti.

      Olet oikeassa, että jokainen voi sijoittaa omista lähtökohdista. Minun mielestä Villen lähtökohdat eivät vain olleet perusteltuja ja halusin tuoda sen provosoivasti esille. Edelleenkään en pidä järkevänä merkitä rahasto-osuuksia pesukoneen tai lentolippujen hankintaa varten.

      Mitä tulee rahastojen kuluihin, niin ole vieläkään (viestisi jälkeen) aivan varma, onko LähiTapiolan Suoja- rahastolla lunastuspalkkiota vai ei. Kerroit viestissäsi, että tilanteet voivat muuttua, jonka vuoksi ette peri rahastoilta merkintä- ja lunastuspalkkiota. Kuitenkin rahastoesitteen sivulla 21 kerrotaan taulukkomuodossa, että Suoja- rahaston lunastuspalkkio on 1-2 prosenttia riippuen sijoistusajasta (http://public.brandgate.fi/lahitapiola/verkkolasku/R-OH-00828-fi_I8h93L). Onko todellakin niin, että teillä joku tutkii ylimääräisten lunastuskulujen kohdalla sijoittajakohtaisesti, milloin kyse on treidaamisesta vai tarpeesta hankkia uusi pesukone? Ja miksi rahastojen hinnasto kertoo ettei (Suojalla) ole lunastuspalkkioita ja rahastoesite kertoo sen olevan vähintään 1%?

      Kirjoitit myös: ”Tämä ylimääräinen kulu (lunastuspalkkio) maksetaan rahastolle, joten se hyödyttää muita rahasto-osuudenomistajia, ei rahastoyhtiötä.” Rahastoesitteestä löytyy kuitenkin maininta (johon jo artikkelissa viittasin): ”Sijoittajan maksamia kuluja käytetään rahaston toimintakustannusten, kuten markkinointi- ja jakelukustannusten, maksamiseen. Nämä kulut vähentävät sijoituksen mahdollista tuottoa.” Minusta tässä on selkeä ristiriita.

      Terveisin, Marko

      Tykkää

      1. Moikka Marko
        Juurikin näin, säästöajan olisi aina lähtökohtaisesti syytä olla pitkä, mutta tarpeen vaatiessa rahastossa olevia varoja voi käyttää milloin vain.
        Jostain syystä tuosta rahastoesitteen linkistä avautui aiemmin voimassa ollut esite. Suoja-rahaston ajantasaiset materiaalit löytyvät mm. tästä: https://www.lahitapiola.fi/henkilo/sijoitukset-ja-varainhoito/sijoitusrahastot/yhdistelmarahastot/suoja/julkaisut

        Aivan kuten arvelitkin, emme tutki erikseen jokaista lunastusta vaan asiakkaat voivat vapaasti tehdä lunastuksia rahastoista ilman lunastuspalkkioita. Säännöissä oleva maininta ylimääräisestä palkkiosta mahdollistaa kuitenkin toisten sijoittajien suojaamisen perimällä rahastolle (ei rahastoyhtiölle) ylimääräinen palkkio sellaisessa (melko teoreettisessa) tapauksessa, että joku kävisi isoilla summilla jatkuvasti lyhyttä kauppaa. Emme ole vielä kertaakaan joutuneet tätä palkkiota perimään ja tällä hetkellä ajantasaisessa rahastoesitteessäkin (s. 22) on maininta, että se ei ole käytössä. http://public.egate.fi/lahitapiola/lahitapiola/fi/tiedostot/116346/ Mikäli palkkio otettaisiin käyttöön, siitä tiedotettaisiin asiakkaille.

        Avaintietoesitettä koskeva sääntely vaatii ilmoittamaan esitteessä, että ”Sijoittajan maksamia kuluja käytetään rahaston toimintakustannusten, kuten markkinointi- ja jakelu-kustannusten, maksamiseen. Nämä kulut vähentävät sijoituksen mahdollista tuottoa.” Sääntely on EU-tasoista ja joissain ulkomaisissa rahastoissa voi olla käytäntö, että esimerkiksi markkinointiin ja jakeluun liittyviä kustannuksia veloitetaan suoraan rahastolta eikä rahastoyhtiöltä.

        Ystävällisin terveisin, Tanja

        Tykkää

  3. Moi Tanja!

    Hienoa että saitte näin nopeasti ajantasaisen rahastoesitteen esille. Kun tutkin asiaa (jolloin törmäsin tuohon linkkaamani vanhaan versioon), se oli saatavilla polkua pitkin: https://www.lahitapiola.fi/henkilo/sijoitukset-ja-varainhoito/sijoitusrahastot/katsaukset > Rahastoesite > Rahastoesite, korko-, yhdistelmä- ja osakerahastot.

    Ja mukava kuulla, ettei lyhytaikaisten sijoitusten lunastuspalkkio ei olekaan automaatti, vaikkakin ”teoriassa” sitä voidaan jossain tilanteissa käyttää. En tosin osaa sanoa, kumpi on kuluttajan puolesta parempi ratkaisu; selkeä hinnaston mukainen menettely, vaiko teoriassa jossain tapauksissa mahdollinen menettely.

    Tässä on kuitenkin lukijan näkökulmasta niin paljon uutta asiaa, että editoin pätkän tekstiini tai muuten korjaan nämä asiavirheet.

    Kiitos vaivannäöstä!

    T: Marko

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s