Ainutlaatuinen sosiaalinen innovaatio

Zj7tGurQ.jpeg

Suomalainen rahapelimonopoli Veikkaus on tällä hetkellä kaikkien aikojen kriisissä. Vuosia jatkunut ylimielinen asenne viranomaisia ja ongelmapelaajia kohtaan on ajanut monopolin veitsenterälle. Kiillotetun puolen kolikosta näkeviä suomalaisia on koko ajan vähemmän. Kun kiiltävää pintaa alkaa raaputtaa, sen alta paljastuvan moskan määrää on aluksi vaikea kuvitella.

Miksi meillä on Veikkaus?

Kansallinen valtio- omisteinen rahapelimonopoli on maailmalla kummajainen. Euroopan Unioni on kuitenkin antanut Suomen valtiolle poikkeusluvan ylläpitää Veikkauksen monopolia. Poikkeuslupa perustuu siihen, että monopolin avulla voidaan vähentää rahapelaamisen sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

EU-komissio on suosituksessaan (2014/478/EU) erityisesti korostanut, että ”kuluttajien ja terveyden suojelu ovat jäsenvaltioiden tärkeimmät yleisen edun mukaiset tavoitteet kansallisissa rahapelikehyksissä. Periaatteen keskeinen ilmentymä on ongelmapelaamisen ehkäiseminen ja alaikäisten suojelu.”

Kun Veikkaus pyrkii strategiallaan täysin tietoisesti kasvattamaan omaa liikevaihtoaan pelaajien tappioiden kustannuksella, sen toiminta on kaukana EU:n vaatimuksista ja suosituksista. Näin Veikkaus viittaa kintaalla EU:n vaatimuksille pelihaittojen vähentämiseksi:

– Veikkaus käyttää peliensä mainontaan 50 miljoonaa euroa vuodessa (2018 47,3 m€).
– Veikkauksen mainonta on aggressiivista, jopa lakia rikkovaa.
– Poliisihallitus on huomauttanut Veikkausta useita kertoja pelien ristiin myymisestä, joka on arpajaislain vastaista.
– Veikkaus on saanut huomautuksia alaikäisiin kohdistuvasta markkinoinnista ja mainoksista, joilla luodaan myönteistä kuvaa uhkapeleistä.
– Veikkaus hajasijoittaa rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimmille asuinalueille.

Kukapa ei olisi kuullut mantraa: ”Yli miljardi euroa vuodessa yhteiseen hyvään, meille kaikille.” Veikkausta toinen tukeva, päivänvaloa kestämätön argumentti on sen edunsaajille veikkausvoittovaroin keräämät avustukset, vaikka tällä ei ole mitään tekemistä EU:n poikkeusluvan vaatimusten kanssa.

Veikkausta ja sen edunsaajia ei näytä kiinnostavan lainkaan, että veikkausvoittovarat ovat peräisin peliongelmaisten ahdingosta. Totuus nimittäin on, että puolet peleihin kuluvasta rahasta tulee viideltä prosentilta rahapelien pelaajista. Tämä vesittää tehokkaasti argumentin yhteisestä hyvästä.

”Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että Suomen rahapelijärjestelmä toimii tulonsiirtona vähävaraisemmilta varakkaammille.” (väitöskirjatutkija Tomi Roukka, Turun yliopisto)

– Ongelmapelaajat pelasivat runsaan viidenneksen rahapeleihin käytetystä rahasta.
– Eniten pelaavia yhdistää sosioekonomisesti heikko asema.
– Vuonna 2015 peliongelmia esiintyi 5,7 prosentilla työttömistä ja 6,8 prosentilla työkyvyttömistä. Työssä käyvistä niitä oli ”vain” 3,4 prosentilla.
– 3,3% eli noin 124 000 suomalaista kärsii rahapeliongelmista, joka on keskiarvon (2,3%) perusteella huomattavasti enemmän kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin.
– Peliongelmaisten pelaamisesta kärsii myös 724 000 heidän läheistään.
– Suomessa pelataan rahapelejä eniten koko Euroopassa, vuodessa noin 320 eurolla asukasta kohti.
– Osa Veikkauksen tuotoista tulee alle 18-vuotiailta nuorilta.

Jos veikkausvoittovarojen keräämisessä tarkoitus pyhittää keinot, Suomen valtion kannattaa perustaa huumekartelli. Kartellin strategian mukaisesti käyttäjät on helposti addiktoitavissa aineiden käyttöön ja huumekaupan liikevoittomarginaali paisuttaisi ”kaikille yhteiseen hyvään”- sloganin euromääräisesti aivan uusiin sfääreihin.

Omaveli valvoo

EU edellyttää myös, että rahapelimonopolia on valvottava tehokkaasti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Kaiken edellisen jälkeen onkin surkuhupaisaa todeta, että Veikkauksen toimintaa valvoo käytännössä Veikkaus itse sekä sen edunsaajat. Valvontaa edustamaan on pystytetty henkeäsalpaava hallintohimmeli, jonka toiminnan (tai toimimattomuuden) tuloksena Veikkausta ei käytännössä valvo kukaan.

– Eduskunta ja hallitus päättävät rahapelipolitiikasta, esimerkiksi avustusten jakamisesta.
– Valtioneuvoston kanslia vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena Veikkauksen omistajaohjauksesta.
– Sisäministeriö vastaa rahapelipolitiikan linjausten valmistelusta ja sen alaisuudessa toimivat Poliisihallitus ja Rahapeliasioiden neuvottelukunta.
– Poliisihallitus vastaa rahapelitoiminnan valvonnasta.
– Rahapeliasioidenneuvottelukunnan tehtävä on seurata ja arvioida arpajaislaissa säädettyjen tavoitteiden toteutumista.
– Sosiaali- ja terveysministeriön harteilla on rahapelihaittojen seuranta, tutkimus ja niiden ehkäisy. Ministeriön alla toimii avustusasioiden neuvottelukunta ja arviointiryhmä.
– Ja kirsikkana kakun päällä: Veikkauksen oma hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa, että se harjoittaa rahapelitoimintaa arpajaislaissa säädetyllä tavalla.

Valvonnan kannalta on ongelmallista, että rahapelituottojen edunsaajat osallistuvat rahapelaamisen sääntelyyn ja ovat päättämässä keskeisistä rahapelejä koskevista linjauksista. Edunsaajilla on luonnollisesti kannustinta enemmän huolehtia tulevista pelituotoista kuin peliongelmista ja niiden ennaltaehkäisemisestä.

Veikkauksen hallintoneuvostoon kuuluu 13 poliittisen puolueen edustajaa, 13 edunsaajien edustajaa sekä kaksi Veikkauksen henkilöstön edustajaa. On ironista, että juuri Veikkauksen hallintoneuvosto antoi Veikkauksen johdolle puhtaat paperit rahapeliautomaattien hajasijoittelusta kaikkein köyhimmille asuinalueille.

Jos kerran Veikkauksen hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa rahapelitoiminnan eettisyyttä, miksi edustajina ei ole rahapeliongelmiin perehtyneitä tutkijoita ja muita alan asiantuntijoita?

Sieppaa.JPG

Tutkimusprofessori Mika Maliranta esitteli A-studion lähetyksessä näkemyksensä Veikkauksen ympärille syntyneestä hallintohimmelistä.

Rakenteellinen korruptio

Veikkauksen, sen edunsaajien, sidosryhmien ja poliitikkojen muodostama korruptiorinki on verkostojen taideteos, jonka lopullista olomuotoa tuskin kukaan pystyy täysin ymmärtämään.

Malliesimerkki korruptiosta ja pukista kaalimaan vartijana käy Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Allianssi on yksi monista järjestöistä, jotka nauttivat edunsaajina veikkausvoittovaroista. Veikkauksen hallintoneuvostossa istuu Allianssin toiminnanjohtaja, jonka pitäisi siis valvoa rahapelitoiminnan eettisyyttä.

Enemmän kuin rahapeliriippuvaisten ahdingosta, Allianssissa onkin oltu huolissaan siitä, kuinka Veikkaus pystyy jatkossakin turvaamaan markkinaosuutensa ja siten nuorisojärjestö rahoituksensa.

Veikkaus pitää myös huolta edunsaajistaan. Allianssin kokouksia on pidetty Veikkauksen hulppealla Lotto-majalla Saariselällä. Ohjelmassa on on ollut mm. Veikkauksen sidosryhmäpäällikön Olli Joensuun ajankohtaisia kuulumisia rahapelijärjestelmästä. Joensuu on toiminut Allianssin pääsihteerinä vuosina 2012-2017.

Allianssista ovat ponnistaneet niin ikään Henni Axelin, joka on nimitetty opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualuejohtajan virkaan, sekä Veikkauksen nykyinen toimitusjohtaja Olli Sarekoski, joka toimi Allianssin pääsihteerinä vuosina 1995–1997.

Korruptiohimmeli ulottuu myös ruohonjuuritasolle. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry saa vuosittain veikkausvoittovaroja noin 4 500 000 euron edestä. Kyseisen yhdistyksen puheenjohtajana toimii maatalousyrittäjä Sari Palmu. Palmu toimii myös Suomen Keskustanaisten hallituksessa varapuheenjohtaja.

Vaikka poliittiset virkanimitykset käyvät entistä harvinaisemmiksi, Veikkauksella on ollut aina erityinen paikka poliitikon sydämessä, kun valtionyritykseen on jaettu virkanimityksiä ja rahakkaita eläkevirkoja. Tämän lisäksi korruptio näkyy yhä selkeämmin siinä, kuinka Veikkauksen lonkerot ulottuvat poliittiseen päätöksentekoon.

Joka neljännellä kansanedustajalla on jonkinlainen yhteys Veikkaukseen. Veikkauksen hallintoneuvostossa istuu kaksitoista kansanedustajaa. Lisäksi kymmenet kansanedustajat ovat päättävissä asemissa yhdistyksissä ja muissa sellaisissa toimijoissa, jotka saavat rahoitusta veikkausvoittovaroista.

Suomalaisten rahapeleissä häviämästä rahasta pääsevät nauttimaan myös poliittiset nuorisojärjestöt. Kuluvana vuonna ne saavat veikkausvoittovaroista yhteensä yli 2,5 miljoonaa euroa. Koska nuorissa on tulevaisuus, eikä lypsävää lehmää kannata tappaa, on poliittinen ilmapiiri luonnollisesti Veikkausta tukeva.

Sieppaa.JPG

Poliittisten nuorisojärjestöjen saamat avustukset 2019

Poliitikkojen vaikeneminen ja nihkeys kommentoida Veikkausta ja sen ympärillä vellovaa skandaalia herättää laajalti ihmetystä. Tietääkseni nykyisistä kansanedustajista vain Joonas Könttä, Elina Lepomäki, Juhana Vartiainen, Saara- Sofia Siren sekä Hjallis Harkimo ovat julkisesti kritisoineet valtion pelimonopolia. Myös politiikasta eläköitynyt Osmo Soinivaara on suhtautunut kriittisesti Veikkaukseen.

Veikkauksen puolustajia sen sijaan löytyy poliittiselta kentältä enemmän kuin tarpeeksi. Mitä isomman limpun politrukki on Veikkauksen leipää syönyt, sen kauemmaksi lauluääni kantaa. Esimerkiksi Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Kanerva on puolustanut kärkevästi rahapelimonopolia ja on ollut jopa huolissaan vähävaraisten kansalaisten mahdollisuudesta päästä pelikoneille, jos niiden määrää vähennetään radikaalisti.

Kanerva on saanut Veikkaukselta hallintoneuvoston puheenjohtajana kokouspalkkioita toimikautensa aikana yli 66 000 euroa. Iltalehden tekemän selvityksen perusteella Veikkauksen hallintoneuvostossa istuville kansanedustajille on maksettu palkkioita yhteensä lähes 500 000 euroa vuosina 2010–2018.

Palkintopallilla kolmantena on kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, joka on kerännyt kokouspalkkioita 24 310 euron edestä. Ministerin esiintyminen Veikkauksen ykköslobbarina Ylen A-studiossa on herättänyt laajalti ihmetystä, jopa myötähäpeää.

Paatero kommentoi ohjelmassa mm. MOT- ohjelman selvitystä, jonka mukaan Veikkaus ilmoittaa tilinpäätöksessään liikevaihdoksi noin 3 miljardia euroa, todellisen 13 miljardin sijaan. Ministeri väitti myös sellaisella pokerinaamalla Veikkauksen ikärajavalvonnan onnistuneen ”aika hyvin”, että hänen on pakko uskoa väitteeseensä itsekin, vaikka pistokokeiden perusteella todellisuus on jotain aivan muuta.

Suurin osa kansanedustajista on kuitenkin ainakin toistaiseksi varonut kertomasta omaa kantaansa Veikkauksen monopoliin. Ehkä he laskevat vielä omien sidonnaisuuksiensa riittävyyttä ja kannattavuutta.

Veikkaus – Suomalainen häviää aina

Suomi on lottokansaa. Suomalaiset käyttävät Euroopassa eniten rahaa rahapeleihin – noin 3 miljardia euroa, eli keskimäärin yli 500 euroa jokaista suomalaista kohden vuodessa. Sijoittamiseen suomalainen käyttää rahaa noin miljardin vuodessa eli kolme kertaa vähemmän kuin pelaamiseen.

Jos omistusasunnot pois luetaan, Suomi on kotitalouksien nettovarallisuudella mitattuna Euroopan köyhimpiä maita. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat kolme kertaa vauraampia kuin suomalaiset. Ruotsalaisten vauraus on monen eri tekijän summa, mutta vaurastumisessa tuskin on ollut haittaa siitä, että ruotsalainen työntää kruunun ennemmin pörssiin, kuin rahapeliautomaattiin.

Veikkaus on nimennyt strategiansa mukaisesti parhaat asiakkaat Target- pelaajiksi, jotka häviävät keskimäärin 700 euroa kuukaudessa. Seitsemän sataa euroa vuodessa on noin 14 euroa viikossa.

Sijoittamalla 14 euroa viikossa Lottoon kestää todennäköisesti 25 000 vuotta ennen kuin päävoitto napsahtaa omalle kohdalle. Jos parikymppinen Target- pelaaja säästäisi ja sijoittaisi 14 euroa viikossa osakemarkkinoille, hänelle kertyisi 45 vuodessa 250 000 euron ylimääräinen eläkepotti.

Kuinka Veikkaus korjataan?

Veikkausvoittovaroilla tuetaan vuodessa yli miljardilla hyvin erilaisia avustuskohteita. Kukaan tuskin kieltää sitä tosiseikkaa, että veikkausvoittovaroilla tehdään myös hyviä asioita.

Nykyinen järjestelmä asettaa veikkausvoittovarojen kohdentamiselle kuitenkin omat haasteensa. Mitä kovemmalla äänellä sonnilauma mylvii, sitä suurempi rehuannos tipahtaa märehdittäväksi. Isoilla järjestöillä on omat lobbarinsa kyttäämässä veikkausvoittovaroja, kun pienillä on huomattavasti vaikeampaa päästä nauttimaan voitonjaosta.

Otetaan esimerkiksi omaa sydäntäni lähellä oleva taide ja kulttuuri, jonka sisällä erityisesti elokuva ja kirjallisuus puhuttelee. Taiteelle ja kulttuurille jaetaan kuluvana vuonna veikkausvoittovaroista noin 246 miljoonaa euroa. Kotimainen elokuva saa potista lähes 21 miljoonaa euroa, mutta kirjallisuus vain 882 500 euroa, joka on kokonaisuudesta hävyttömän pieni osa.

Kun tulevaisuudessa jaettavaa on entistä vähemmän (Veikkauksen oma arvio: 150-200 miljoonaa euroa vuodessa), taistelu hävityistä euroista käy entistä verisemmäksi. En usko että tässä pelissä hyvin kapeaan leipään tottuneet taiteijat pärjäävät kovin hyvin.

Sivuhuomautus veikkausvoittovarojen kohdentamisesta: Raviurheilua tuetaan veikkausvoittovaroin 40 miljoonalla eurolla vuosittain. Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen luonnollisesti istuu Veikkauksen hallintoneuvostossa.

Vain harva on vaatinut julkisesti Veikkauksen monopolin purkamista. Sen sijaan Veikkauksen korjaamiseksi on esitetty liuta hyviä ehdotuksia, joista esittelen tässä parhaita:

– Koska Veikkauksen kolikkopelit ovat tutkimusten perusteella pahiten riippuvuutta aiheuttavia, ne tulee siirtää omiin pelisaleihin, jolloin niiden määrä tulee supistumaan rajusti. Säästyneet asiamiesmaksut (kauppiaiden saama korvaus peliautomaateista, n. 80 miljoonaa vuodessa) voidaan jakaa veikkausvoittovaroina.
– Alkoholin mainonta on rajusti säännöstelty. Veikkaus sen sijaan käyttää vuosittain 50 miljoonaa euroa aggressiiviseen pelimarkkinointiin. Veikkauksen mainonta on hyvä kieltää, tai ainakin sille tulee asettaa tuntuvia rajoituksia. Markkinoinnissa säästetyt miljoonat voidaan jakaa veikkausvoittovaroina.
– Katkaistaan edunsaajien suora kytkös veikkausvoittovaroihin. Veikkauksen tuotot tulee siirtää suoraan valtion budjettiin. Tulevaisuudessa pienentyvien varojen oikeudenmukaiseen kohdentamiseen on näin paremmat edellytykset.
– Veikkauksen korruptoitunut hallintoneuvosto on turha hallintohimmeli, joka on syytä lakkauttaa. Hallintoneuvoston tilalle perustetaan puolueeton asiantuntijaryhmä, joka keskittyy rahapelihaittojen ehkäisemiseen.
– Karsitaan Veikkauksen henkilöstökuluja (100 milj. 2018) sekä tehostetaan sen toimintaa. Esimerkiksi uusien pelien tuotekehitys voidaan lakkauttaa ja näin säästää 20 miljoonaa euroa vuodessa, jotka voidaan jakaa veikkausvoittovaroina.

Veikkauksen korjaamiseen voi myös jokainen osallistua allekirjoittamalla Pelikoneetpois- kansalaisaloitteen. Se ottaa aikaa noin 30 sekuntia: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5428

Artikkelissa käytetyt lähteet:

Veikkauksen strategia pyrkii kasvattamaan pelaajien tappioita.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen valvonta ei täytä EU:n vaatimuksia.
Veikkaus hajasijoittaa rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimmille asuinalueille.
Veikkaus tekee bisnestä köyhien lähiöiden pelikoneilla.
Alaikäiset pääsevät helposti käsiksi rahapeleihin.
Jälleen kohu Veikkauksen mainonnasta – laki kieltää pelaamisen myönteisen markkinoinnin.
Veikkauksen kohun nostattanut mainonta on voinut jopa rikkoa lakia.
Veikkauksen mainonnan kulut vuonna 2018.
Osmo Soinivaara – Mitä ajattelen Veikkauksen monopolista.
Viisi prosenttia rahapelien pelaajista käyttää puolet peleihin kuluvasta rahasta.
Rahapelaaminen Suomessa – tietoa Suomalaisten pelaamisesta.
Rahapeliongelma Suomessa.
Rahapeliongelma maailmalla.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen valvontaa uudistettava ja tehostettava.
Poliisi turhautui Veikkaukseen odoteltuaan vuoden vaatimiaan tietoja.
Poliisihallitus puuttui jälleen Veikkauksen markkinointiin.
Veikkausmyyjän kinkkinen tilanne – pelejä saa kaupata vain kysyttäessä.
Nuorisojärjestö Allianssi joutui ryöpytykseen.
Allianssi: Veikkauksen rahapelien markkinaosuutta vahvistettava.
Henni Axelin OKM:n nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtajaksi.
Poliittiset nuoriso­järjestöt saavat Veikkaukselta miljoonia.
Vain 2 kansanedustajaa ilmoittaa kannattavansa pelikoneetpois- aloitetta.
Joka neljännellä kansanedustajalla on yhteys Veikkaukseen.
Veikkaus- kriitikko Juhana Vartiainen on pelannut rahapeliä vain kerran.
Ilkka Kanerva: Vähävaraisilla ihmisillä pitää olla ”oikeus ja mahdollisuus” käyttää peliautomaatteja.
IL selvitti: Näin paljon Veikkaus on maksanut kansanedustajille 2010-luvulla.
”Kiusallista” – Ministeri Sirpa Paateron Veikkaus-kommentit ihmetyttävät.
Ministeri Paatero sanoi Veikkauksen ikärajavalvonnan onnistuneen ”aika hyvin”, mutta tilastot kertovat täysin toista.
Suomalaiset käyttävät hämmentävän paljon rahaa uhkapeleihin.
Luxemburgissa ovat euromaiden varakkaimmat kotitaloudet.
Miksi ruotsalaiset ovat kolme kertaa varakkaampia kuin me?
Rahapelituottojen uudelleenjaossa pienituloisten asuttamat maakunnat saavat vähemmän kuin hyvätuloisten alueet.
Valtion talousarvioesitys 2019.
Kilpailuviranomainen: Veikkauksen tuotot valtion budjettiin ja peliautomaatit pois näkyviltä.