Ne Korpelan suvun varakkaat vesat

Sosiaalisen median uutisvirtaa lasittunein silmin arjen keskellä kelaava keskiluokkainen unohtaa helposti, kuinka hyvin asiat meillä Suomessa keskimäärin on. Twitterin perusteella kansalaisia huolestuttaa tilanne, jonka mukaan suurin osa Wolt-kuskeista toimii mieluummin vapaina yrittäjinä kuin työnantajansa renkeinä.

Someahdistus näyttää pyörivän myös erilaisten woke-käsitteiden ympärillä, joita minun kaltainen boomer ei ymmärrä eikä jaksa enää tässä vaiheessa elämää lähteä selvittämään.

Mutta koska YK:n alaisen maailman ruokaohjelman johtaja ei kyennyt selittämään Elon Muskille, kuinka nälänhätä maailmasta poistetaan maailmasta 6 miljardilla dollarilla, kannattaa ehkä minunkin pysyä sellaisessa ongelmien kokoluokassa, jota vielä kykenen jollain tapaa hahmottamaan.

Menneenä vuosikymmenenä olemme nähneet Yhdysvalloissa ja Euroopassa konservatiivisen populismin nousun marginaalista poliittiseen eliittiin. Kun Donald Trump vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2017, monen liberaalin amerikkalaisäänestäjän kyyneleistä ei meinannut tulla loppua. Onkin helppoa esittää kysymys: miksi kukaan täysijärkinen amerikkalainen äänestäisi Trumpin kaltaisen idiootin maansa johtoon? Vastaus sen sijaan on paljon monimutkaisempi.

Radikaali marginaali on se räksyttävä porukka, joka pitää eniten meteliä ideologiansa puolesta ja usein saakin agendalleen jonkin verran tavoiteltua medianäkyvyyttä. Mutta vaikka Elokapina istuisi Mannerheimintiellä ajasta ikuisuuteen ja vaikka Iltalehti kirjoittaisi tempauksesta joka päivä lööpin, maapallon kohtalon sinetöi lopullisesti suuri massa eli näkymätön keskiluokka.

Mikä sitten liikuttaa keskiluokkaista työläismuurahaista, jos ei ilmastonmuutos? Viime vuosikymmen oli globalisaation, hitaan talouskasvun ja olemattoman tuottavuuden kasvun aikaa. Tämä kosketti etenkin läntisiä teollisuusmaita, joiden muurahaiset huomasivat pesän rakentamisen menevän koko ajan vaikeammaksi samalla, kun poliittinen eliitti ja pörssikeinottelijat juhlivat kuningattaren kanssa.

Keskiluokan suurin murhe ei ole ilmaston lämpeneminen 2,5 asteella, vaikka syytä olisi, vaan oman elintason heikentyminen, ansaittujen eläkkeiden menettäminen, sairaana ja köyhänä kuoleminen. Olemme saaneet lukea uutisia, joissa kerrotaan tulevien sukupolvien olevan suuria ikäluokkia selvästi köyhempiä. Nämä uutiset lietsovat pelkoja, jotka saavat suuren massan viimein liikkeelle. 

Tästä löytyy hyvä esimerkki kotimaan politiikasta, kun vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn ansiosta Perussuomalaiset nousivat marginaalista Suomen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Populistit tarjosivat helppoja ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin kielellä, jota kansa ymmärsi. Samaan aikaan, kun vanhoista puolueista koostuva poliittinen eliitti ei edes jaksanut esittää kuuntelevansa. Samasta syystä Donald Trump voitti vuoden 2017 presidentin vaalit.

Mutta kuten ilmastonmuutos ei ratkea istumalla Mannerheimintiellä, ei keskiluokan haasteet ratkea hokemalla “missä EU, siellä ongelma”. Voisi kuvitella, että tässä vaiheessa valtaosalle on tullut selväksi, että poliittiset päättäjien kyky ratkoa rakenteellisia ongelmia on hyvin rajallinen ja keskittyy enemmänkin riitelyyn siitä, kuinka suuren osan valtion vuotavasta budjetista voidaan paikata uudella velkarahalla.

Joku viisas on sanonut, että oman talouden haltuunotto on parasta sosiaaliturvaa. Koska konservatiivisen oikeiston kyky ratkoa rakenteellisia ongelmia rajoittuu valtion rajojen sulkemiseen ja liberaalin vasemmiston velkataakan äärettömään kasvattamiseen, kannattaa ottaa talouden ohjaimet omiin käsiin niiltä osin kuin se omien kykyjen ja resurssien puolesta vain on mahdollista.

Yleensä tässä kohden kuluvaa vuotta juhlitaan vero- eli suomalaisen kateuden päivää. Vielä jokin aika sitten paalupaikalta Suomen eniten ansaitsevien listalta löytyi historiallisesti varakkaiden sukujen, kuten Herlinin, Fazerin ja Hartwallin edustajia. Nykyisin palkintopallin valloittavat usein peli- ja startup- yhtiöiden perustajat. Vaurastua voi siis salaman nopeasti tai hitaasti ja varmasti.

Vaikka tavallisen Korpelan on vaikea kuvitella nimensä keikkuvan joskus tulevaisuudessa varakkaimpien sukujen listalla, vaurastumisen periaate pätee yhtälailla Korpelan kuin Von Rettigien kanssa. Se nimittäin ottaa aikaa, mutta on silti mahdollista, vaikka oma kapasiteetti ei uuden Supercellin perustamiseen riittäisikään.

Sijoittamalla osakemarkkinoille keskimääräisellä indeksituotolla pääoma tuplaantuu noin kymmenen vuoden välein. Tehdään laskuharjoitus, jossa kuvitellaan isä Korpelan lahjoittavan syntyvälle lapselleen 1000 euroa. Lapsen täyttäessä 10 vuotta pääoma tuplaantuu 2000 euroon, kahdenkymmenen vuoden iässä summa on kasvanut 4000 euroon, kolmenkympin tullessa mittariin pääoma on kasvanut jo 8000 euroon, jne. 

Jos Korpelan tytär kuollessaan noin 80 vuoden iässä lahjoittaa perintönä jo kertyneen 256 000 euron summan lapsenlapselleen (verosuunnittelu), tämän tullessa 80 vuoden ikään alkuperäinen 1000 euron summa on kasvanut kolmen sukupolven aikana 65 536 000 euroon. Tämän jälkeen Korpelan varakkaan suvun vesat voivat suhteellisen helposti pitää kiinni haluamastaan elintasosta, riippumatta siitä kuka valtiolaivaa päin jäävuorta ohjaa. 

Vaikka todennäköisesti isä Korpelalla olisi 1000 euron lahjoituksen jälkeen edelleen jäänyt varaa hivellä omaa itsetuntoaan naapuria tuoreemman Mersun ratissa, ymmärrän, ettei säästäminen ja sijoittaminen saa suuremmin vastakaikua tavallisen keskiluokkaisen duunarin ajatusmaailmassa. Se on vähän kuin yrittäisi perustella teinille, miksi 100 euron sijoitus kustannustehokkaaseen indeksirahastoon on seksikkäämpää kuin uuden Dickies-hupparin ostaminen. 

Silti aina pitää yrittää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s