Vaurastumisen vuosi 2017

tomato-2777351_1280.jpg

Julkaisin vanhalla blogialustalla vajaa vuosi sitten artikkelin, jossa käsittelin vuoden 2016 tapahtumia. Siirsin artikkelin myöhemmin tälle uudelle alustalle, jotta siihen olisi helpompi viitata. Käyn tässä artikkelissa läpi sijoitusvuoden 2017 tapahtumia lukujen valossa.

Olen pitänyt taulukkomuotoista kirjanpitoa taloudestani 1.1.2014 alkaen. Tähän liittyvät tunnusluvut ovat vuosittain tarkasteltuna sijoitusvarallisuus ja bruttotulot sekä sama kuukausittain, sijoitusvarallisuus ja säästöprosentti.

Vuoden 2017 tavoitteet

Julkaisin viime vuoden alussa seuraavat tavoitteet vuodelle 2017:

  • Nettovarallisuuden kasvu 11,5%
  • Sijoitusvarallisuuden kasvu 15%, josta uutta sijoitettua pääomaa kaksi kolmasosaa ja absoluuttinen kasvu noin 5%
  • Asuntolainan pääoman lyhennys 8,7%
  • Keskimääräinen säästöprosentti nettotuloista 15%

Bruttotulot

Ansiontyön bruttotulot jatkoivat laskua myös viime vuonna. Tällä hetkellä teen opetustyötä opetusvelvollisuuden minimituntimäärällä ja muutoksen vaikutus heijastuu näillä kahdella edellisellä verovuodella. Taustalla on ammatillisen koulutuksen säästöt ja kiky- sopimus, jotka alkavat tuntua jo opetushenkilöstön tilinauhoissa asti.

Viime vuonna bruttotulot laskivat vielä 10,5%, jolloin kahden vuoden yhteisvaikutus on vajaa 18%. Bruttotulojen suhteen olen palannut työurallani suunnilleen vuoteen 2011. Nettovaikutus alentuneen veroprosentin ansiosta on vain noin 5%. Tästä johtuen olen edelleen hyvin tyytyväinen tulotasooni ja lisääntyneeseen vapaa-aikaan, jolloin voi tehdä muutakin kivaa kuin töitä.

Sain jonkin verran ylimääräisiä tuloja blogistani tai oikeastaan sen poikimista toimeksiannoista, jotka liittyvät myös kirjoittamiseen – määrältään tuskin mainitsemisen arvoisia. Kokeilin myös mielenkiinnosta affiliate- markkinointia, josta en kostunut euroakaan.

Sijoitusvarallisuus

Tavoitteena oli 15%:n bruttotuotto, josta 5% reaalituottoa.

Bruttotuotolla tarkoitetaan sijoitusvarallisuuden kasvua, jossa huomioitu mukaan säästetty uusi pääoma. Reaalituotto tarkoittaa salkun varsinaista tuottoa ilman uuttaa pääomaa. Vuoden 2017 bruttotuotto oli 15,05% ja reaalituotto 7,45%.

Tulokseen täytyy olla tyytyväinen, varsinkin kun säästöprosenttini nettotuloista jäi tavoitteestaan ollen vain 10,4%. Tekosyynä voin käyttää mm. pienentyneitä bruttotuloja. Reaalituotoksi 7,45% on oikein hyvä saavutus, ottaen huomioon pörssin yleisen kehityksen (esim. OMXH25 +4,96%) ja omat strategiset säädöt loppuvuodesta.

Loppuvuodesta lohkaisin noin neljänneksen sijoitusvarallisuudesta käteiseksi, odottamaan muita mahdollisia sijoituskohteita tai markkinaturbulenssia, jota ei tulekaan.

Nettovarallisuus

Vaurastumisen isossa kuvassa tärkein mittari on nettovarallisuus. Lasken varoihin mukaan oman omistusasunnon, jonka arvoon tein viime vuodelta 0,5% korotuksen. Mukaan luetaan myös rakas autoni, joka sijoituksena on lähinnä ongelmajätettä ja jonka arvosta vähensin vuodessa -10%. Luonnollisesti mukaan lasketaan myös sijoitusvarallisuus ja käteinen pankkitilillä. Velan puolella nettovarallisuutta syömässä on edelleen ainoastaan omistusasuntoni asuntolaina.

Tavoitteena oli 11,5%:n nettovarallisuuden kasvu, joka lukuna tuottaa tässä kohtaa hämmennystä, ottaen huomioon että pystyin lyhentämään asuntolainaa yli odotusten 9,1% (tavoite 8,7%) ja sijoitusvarallisuus kasvoi yli odotusten. Nettovarallisuus kasvoi vuodessa 9,11%, joka on sekin varsin hyvä tulos. Tavoitetta vuodelle 2018 täytyy siis miettiä hieman tarkemmin.

Nettovarallisuus on kasvanut vuodesta 2014 58,4%

Tavoitteet vuodelle 2018

Ilman analyysin syvempää tulkintaa, julkaisen tälle vuodelle seuraavat tavoitteet:

  • Nettovarallisuuden kasvu 10%
  • Sijoitussalkun bruttotuotto 17%, reaalituotto 5%
  • Asuntolainan pääoman lyhennys 8%
  • Keskimääräinen säästöprosentti nettotuloista 12%