Kolme syytä säästää

lighthouse-2592001_1280

Meillä on kuulemma luontainen halu hallita omaa elämää. On kuitenkin paljon asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan kuten perimä, todennäköisyys ja yleiset elämän lähtökohdat. Onneksi on muutamia asioita, joihin pystymme vaikuttamaan. Me voimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme esimerkiksi varautumalla taloudellisesti.

Säästä sukan varteen

Jokainen on varmaan kuullut kliseen “säästäminen sukan varteen”. Niin tympeältä kuin tulevaisuuteen varautuminen saattaa kuulostaakin, kannattaa silti jatkaa lukemista. On nimittäin inhimillistä, että ongelmat tuntuvat kaukaisilta, niin kauan ennen kuin ne sattuvat omalle kohdalle.

Meille on tyypillistä voivotella jälkikäteen kuinka asiat olisi pitänyt tehdä, kuin miettiä niitä etukäteen. Kuitenkin tilastollisesti voidaan päätellä, että jossain vaiheessa ihmisen elämää tapahtuu suurempia tai pienempiä elämänmuutoksia. Isoja mullistuksia, vaikka ei niin harvinaisia ovat mm. sairastuminen, avioero, työttömyys tai lapsen syntyminen. Pienempiä voivat olla muutto, auton vaihto tai asunnon remontti. Näille muutoksille on tyypillistä, että ne vaikuttavat jollain tavalla talouteen, yleensä negatiivisesti.

Jos emme ole varautuneet isoihin muutoksiin, ongelmat saattavat kumuloitua ja taloudesta tulee itsessään uusi ongelma muiden joukkoon. Jatkuva krooninen rahan puute syö ihmisen henkisiä voimavaroja ja pahimmassa tapauksessa laukaisee monenlaisia kriisejä

Vapauta elämäsi

Raha on alun perin keksitty vaihdannan välineeksi ja se toimii edelleen hyvin siinä tarkoituksessa. Vanhakansa sanoo että raha hyvä renki, mutta huono isäntä. Valitettavasti rahalla on siis myös sosiaalinen ja psykologinen ulottuvuus. Rahan psykologia toimii siten, että sillä on positiivisen vapauttavan vaikutuksen lisäksi myös negatiivinen orjuuttava vaikutus.

Raha voidaan jakaa yksinkertaisesti hyvään ja pahaan rahaan. Hyvä raha tarkoittaa varoja, jotka ovat irrallaan pakollisista elämiseen liittyvistä kuluista, kuten asuminen, ruoka, lääkkeet, jne. Hyvä raha on vaurautta, joka antaa taloudellista liikkumatilaa jokaisen elämään. Yleisesti velan voidaan ajatella olevan pahaa rahaa, jolla on orjuuttava vaikutus, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Velan ottaminen tarkoittaa, että sitoutuu pahimmassa tapauksessa vuosiksi eteenpäin hankkimaan varat velan maksua varten. Jos henkilö on esimerkiksi työtehtävissä, jotka tuntuvat kivireen vetämiseltä, velka pitää tehokkaasti huolen siitä, että reen vetäminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen.

Kaikilla on tuloista ja menoista riippuen erilaiset mahdollisuudet hankkia hyvää rahaa. Perusidea hyvän rahan eli taloudellisen liikkumatilan hankkimiselle on tulojen kasvattaminen ja/tai menojen karsiminen. Ymmärrettävästi hyvätuloisella on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset säästää nettotuloistaan enemmän kuin pienituloisen, mutta pienenkin pääoman kartuttaminen tuo turvaa taloudellisesti hankalassa tilanteessa.

Turvaa eläkkeesi

Jos säästäminen sukan varteen tuntuu meistä tympeältä, eläkettä varten se tuntuu varmasti vielä hullummalta ajatukselta. Vaikka eläke on monella kaukana, se on kuitenkin väistämättä edessä. Nuorempana on luonnollista ajatella, että elämä on tässä ja nyt ja vanhana voi sitten kituuttaa. Kun ikää tulee lisää, alkaa väkisin jossain vaiheessa ajatella leppoisia ja mielellään vauraita eläkepäiviä. Tässä vaiheessa eläkettä varten säästäminen on jo myöhäistä, koska säästämisessä nimenomaan aika on rahaa ja myöhemmässä keski-iässä sitä ei enää ole tarpeeksi jäljellä.

Monessa eri tutkimuksessa on todettu, että suurin osa suomalaisista eivät usko saavansa riittävää eläkettä aikanaan. Etenkin nuoret suhtautuvat skeptisesti nykyiseen eläkejärjestelmään. Meillä ei ole perinteisesti totuttu ajatukseen vapaaehtoisen eläkkeen rahoittamisesta, mutta tähän saattaa olla tulossa muutos.

Säästäminen on kuuminta hottia

laptop-2562339_1280

Onko joku muukin huomannut, että oman talouden käsittely on mediassa viime aikoina lisääntynyt? Vai onko kyse ilmiöistä, kun oman mielenkiinnon kohde tulee näkyville, alkaa asiaan vain kiinnittää enemmän huomioita.

Talousaiheiset blogit ja bloggaajat ovat tällä hetkellä hyvin suosittuja. Esimerkiksi yksi suosikeistani, Mikko Vikman, joka bloggaa nimimerkillä Pohatta, tuntuu olevan joka paikassa esillä. Joku on saattanut jo törmätä Mikkoon ainakin maikkarilla ja radio rockilla. Mikon kunnianhimoisena tavoitteena on jäädä jo 35- vuotiaana eläkkeelle. Hän kertoo avoimesti projektistaan blogissaan. (Sosiaalisessa )mediassa voi törmätä usein myös yleishyödyllisten yhdistysten hankkeisiin tai jopa marttojen oman talouden hoitoon tarkoitettuihin sivuihin.

Silti moni talousaiheinen blogi keskittyy edelleen pelkästään sijoittamiseen, mikä on toki osa kokonaisuutta. Itse olen monesti verrannut oman talouden hoitoa elämäntaparemonttiin, jossa ei keskitytä pelkästään laihduttamiseen. Kaikki jotka ovat vähänkin kartalla omasta hyvinvoinnistaan tietävät, että pelkkä laihduttaminen ei ole vastaus oman fyysisen ja henkisen tyytyväisyyden lisääntymiseen, vaan kyse on kokonaisuudesta. Oman talouden hoito on osa omaa elämänhallintaa.

On pelkästään hyvä jos oman talouden hoidosta tulee lifestyle- kulttuuria, jonka seurauksena ymmärretään raha-asioiden olevan osa hyvinvointia. Maksuhäiriömerkinnät ovat olleet pitkään jatkuvassa kasvussa. Esimerkiksi viime vuoden lopussa Suomen asiakastiedon mukaan uusia kokonaan uusia henkilöitä tuli maksuhäiriörekisteriin lähes neljäkymmentätuhatta. Kun yhä useamman on jatkuvasti kasvavasta velkataakasta mahdotonta selvitä omin avuin, monet velkaneuvontaa tarjoavat palvelut ovat pahoin ruuhkautuneet.

Näyttää myös siltä, että jotkut ovat löytäneet uuden ansaintamallin ihmisten kiinnostuksesta oman talouden hoitoon. Aiemmin mainitsemani Pohatta (Mikko Vikman) tarjoaa talouden personal trainer palvelua. Myös ahkerasti ilta- ja taloussanomiin kirjoittava talousasiantuntija Terhi Majasalmi on löytänyt myös bisnesmallin oman talouden hoidosta. On varmasti huonompiakin sijoituskohteita, kuin oman personal trainerin hankkiminen talouden pitoon. Väistämättä hiipii kuitenkin mieleen ajatus, kuinka hyvin kalliit palvelut sopivat säästämisestä kiinnostuneen sijoitusportfolioon, jos perusajatuksena on ylimääräisten menojen minimoiminen? Periaatteessa en näitä palveluita kritisoi, jos asiakas tuntee saavansa sijoitukselleen konkreettista vastinetta.

Itse en ole harkinnut lyöväni rahoiksi tällä talousasiantuntemuksella, ei sillä että siitä edes kukaan maksaisi, mutta ajatus sinällään tuntuu jo vieraalta. Jos tulevaisuudessa lukija kuitenkin huomaa rahastusyrityksen tällä aiheella, kannattaa muistaa tämä kappale.

Katsaus menneisyyteen

 

old-1506664_1920

Tulin ajatelleeksi, kun totesin Pohatta Mikko Vikmanin ja muiden bloggareiden julkistavan tarkkoja kuvauksia taloudellisesta tilanteestaan jopa kuukausittain, pitäisikö minunkin osallistua jotenkin. Aiemmin totesin myös, etten halua avata omaa talouttani julkisesti euron tarkkuudella, mutta haluaisin silti tuoda esille myös oman talouteni kehitystä. Hyvänä kompromissina olkoon, että pysyn jatkossakin suhteellisissa käsitteissä.

Vaikka käyn oman talouteni kehityksen läpi kuukauden periodeissa, ei ole järkevää tai mielekästä kirjoittaa siitä raporttia kuukausittain. Minusta ulostautuu keskimäärin 1-2 pitkää artikkelia kuukaudessa ja mielelläni kirjoitan muustakin, kuin talouteni muutoksista. Vuosittainen tarkastelujakso raportin muodossa voisi olla hyvä tavoite, sillä varauksella että olen edelleen elossa ja oikeustoimikelpoinen.

Lukujen valossa

Olen pitänyt taulukkomuotoista kirjanpitoa taloudestani 1.1.2014 alkaen. Tähän liittyvät tunnusluvut ovat vuosittain tarkasteltuna sijoitusvarallisuus ja bruttotulot sekä sama kuukausittain; sijoitusvarallisuus ja säästöprosentti.

Bruttotulot

Vuosittaiset bruttotulot olen kirjannut ylös jostain syystä jo vuodesta 2006. Tulojen kehityksestä voin kertoa, että ne kasvoivat vuodesta 2006 vuoteen 2015 asti 61,47%. Kasvun taustalla on koko ajan tasaisesti kasvanut työmäärä, kouluttautuminen ja ikälisät.

Viime vuonna (2016) suunta muuttui totaalisesti. Bruttotulot pienenivät 7,7% vuoteen 2015 verrattuna. Laskun syynä on vastaavasti työmäärän vähentyminen ja se jatkunee myös vuoden 2017 puolella. Toisin kuin voisi kuvitella, bruttotulojen lasku kokonaiskuvassa ei ole pelkästään huono juttu. Kiitos kotimaisen veropolitiikan, vaikka bruttotulot laskivat kuukausitasolla 17%, nettovaikutus oli vain 4,9%. Tämä viiden prosentin vaje kuukaudessa käytettävissä olevista varoista ei ole tuntunut elämässäni mitenkään – säästöprosenttini on pysynyt ennallaan.

Sijoitusvarallisuus

Vuosina 2014 ja 2015 olen kirjannut sijoitusvarallisuuden muutokset kvartaaleittain neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2016 siirryin seuraamaan kehitystä kuukausittain. Vuoden alusta 2014 tämän kuukauden alkuun mennessä suhteellinen sijoitusvarallisuus on kasvanut 52%. Kesällä 2015 vireille pantu avioero osituksineen verotti sijoitusvarallisuutta jonkin verran. Ilman tätä sijoitusvarallisuus olisi kasvanut 83%. Mistään jättimäisistä kasvuluvusta ei siis puhuta, koska se pitää sisällään myös sijoitetun pääoman. Tasaista hyvää kasvua kuitenkin.

Lasken sijoitusvarallisuuteen oman sijoitussalkkuni sisällön.

Nettovarallisuus

Isossa kuvassa tärkein tunnusluku on nettovarallisuus. Nettovarallisuus käsittää sen euromääräisen varallisuuden, kun kaikista tärkeistä omaisuuslajeista on vähennetty velkojen määrä. Lasken oman varallisuuden lajeihin vain olennaisimmat; oma asunto, äsken käsitelty sijoitusvarallisuus, auto ja käteinen (saldo pankkitilillä). Velkaa on ainoastaan oman asunnon asuntolaina.

Pitkässä juoksussa nettovarallisuuden toivoisi kasvavan, jotta säästämisen todellisen hyödyt konkretisoituvat. Kasvua tapahtuu joko varallisuutta lisäämällä ja/tai velkoja lyhentämällä. Kun tarkastelen oman nettovarallisuuden kehittymistä vuosittain, huomion oman asunnon arvonnousun maltillisella 1%:n vuosittaisella kasvulla. Auto on sen sijaan sijoituksena ongelmajätettä, joten teen sen arvosta 10%:n poiston.

Nettovarallisuus kasvaa varmasti jos pystyy säästämään osan nettotuloistaan, samalla kun lyhentää mahdollista velkaa. Oma säästöprosenttini pyörii tällä hetkellä 10-20%:n välillä ja suurin osa säästöistä siirtyy suoraan sijoitusvarallisuuteen. Velan määrä pienenee myös tappavaan tahtiin, niin kauan kuin on tuloja mistä sitä lyhentää. Kun katsotaan kokonaisuutta, nettovarallisuus on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2017 noin 45%.

Katsaus tulevaisuuteen

Kun menneisyys käsitelty, on hyvä julkistaa myös tulevaisuuden tavoitteet. Vuodelle 2017 asetan seuraavat tavoitteet:

  • Nettovarallisuuden kasvu 11,5%
  • Sijoitusvarallisuuden kasvu 15%, josta uutta sijoitettua pääomaa kaksi kolmasosaa ja absoluuttinen kasvu noin 5%
  • Asuntolainan pääoman lyhennys 8,7%
  • Keskimääräinen säästöprosentti nettotuloista 15%


Palaamme ehkä asiaan vuoden 2018 alkupuolella.