Miksi hyvinvointivaltio ei enää pelasta

Heti tähän alkuun haluan tuoda esille, että olen hyvinvointivaltion suuri ystävä ja kannattaja. Arvostan suunnattomasti suomalaista sosiaaliturvaa, koulutusjärjestelmää ja ilmaista terveydenhuoltoa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on noteerattu maailmanlaajuisesti. Monessa maassa ihmetellään 170 euron arvoista äitiyspakkausta, joka jaetaan jokaiselle vastasyntyneelle. Harvemmin menestystarinaan liitetään osa, jossa kerrotaan vastineeksi jokaisen vastasyntyneen saavan kannettavakseen yli 20 000 euroa valtion velkaa.

Suomessa kokonaisveroaste (2020) on 41,8%, mikä tarkoittaa että jokainen suomalainen maksaa tuottamastaan veroeurosta huomattavan osan julkisen sektorin palveluihin. Vaikka veroaste Suomessa on hävyttömän korkea, vielä suurempi ongelma on, ettei kerätyllä rahamäärällä pystytä likikään nykyisiä julkisia menoja rahoittamaan. Valtion täytyy siis joka vuosi ottaa miljardeja uutta velkaa ja suunta näyttää olevan väistämättä kiihtymään päin.

Ongelma johtuu siitä, etteivät vuoroin hallituksessa istuvat päättäjät uskalla, tai ole kykeneviä ottamaan vastuuta valtion taloudenhoidosta. Suomessa julkisen talouden rakenteelliset ongelmat ovat olleet tiedossa jo ainakin 15 vuotta, mutta mikään hallituskoalitio ei ole pystynyt tekemään asialle yhtään mitään. Sipilän taannoisella hallituksella oli vähän yritystä ja jopa orastavia tuloksia, mutta silloinen pääministeri tulikin elinkeinoelämän puolelta.

Mitä kauempana poliittisesti vasemmalla päättäjä istuu, sen heikompaa näyttää olevan talousosaaminen. Vasemmisto haluaa profiloitua sosiaalisesti nurkkaan ajettujen yksilöiden viimeisenä oljenkortena, vaikka käytännössä taistelevat keskiluokkaisen duunarin elintason kannattelijana. Minäkin pääsin vasta nauttimaan äitiyspakkauksen sisällöstä, vaikka en omasta mielestäni olisi siihen oikeutettu.

Yhtä hampaaton ongelman edessä näyttää olevan myös oikeisto, jos sellaista Suomen poliittisesta kentästä edes löytää. Jos voisin vaihtaa Ruotsin demarit kotimaisiin porvareihin, tekisin sen välittömästi. Tätä kirjoittaessa kehysriihen aikaan Kokoomus voisi harkita nimenvaihtoa Sekoomukseksi.

Vaikka vasemmiston märkä päiväuni toteutuisi (ettei valtion velkaa koskaan tarvitse maksaa takaisin), lainojen korot pitää joka tapauksessa maksaa. Parin prosentin korotus korkoihin nakertaisi miljardien eurojen loven entisestään paisuvaan valtion budjettiin. Jossain vaiheessa narun pää tulee vetävän käteen ja sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä tarjotaanko odottaville äideille ilmaista fysioterapiaa ja isille hammastarkastusta.

Koska päättäjät eivät mitä ilmeisemmin pysty hyvinvointivaltiota pelastamaan, kannattaa jokaisen suomalaisen omien kykyjen ja mahdollisuuksien rajoissa pyrkiä rakentamaan oma tulevaisuuden turva. Oman talouden haltuun ottaminen ei ole rakettitiedettä, vaan yksinkertaisen kaavan sisäistämistä ja sen noudattamista. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa 15 € säästämistä kuukaudessa ja sen sijoittamista automaattisesti palkkapäivänä kustannustehokkaaseen rahastoon, joka todennäköisesti löytyy nykyisin myös oman pankin valikoimasta.

Tätä kirjoittaessa sinun osuutesi valtion velasta on 22 792,94 €. Viidentoista euron kuukausittaisella säästämisellä ja 7,5 % korolla tuota velkaa vastaavan summan kerryttämiseen kuluu aikaa 33 vuotta. Se on samalla ironista, että rohkaisevaa. Nimittäin jokaisen euron käytöstä voit päättää ihan itse, eikä sinun miettiä mihin poliittiset lampaan sen suhmuroivat.

PS. Muista verosuunnittelu.